Elisabeth on saanut Darcynsa ja kaksi poikaa ja elämä on rauhallista ja onnellista Pemberleyn kunnailla, kunnes... P.D.James ei turhaan ole dekkarikuningatar. Pemberleyn rauhan rikkovat tanssiaisten aattona pihaan kaahaavat vaunut, joista syöksyy Elisabethin sisar Lydia hysteerisenä ja murhaa kuuluttaen. Metsään lähtenyt etsintäpartio löytääkin ruumiin ja loppukirjan aikana selvitellään, mitä oikein tapahtui.
Monet Jamesin teoksista eivät ollenkaan ole perinteisiä "kuka sen teki" - dekkareita vaan tutkailevat yleensä ihmisluonnetta ja tapahtumien syitä ja seurauksia (vähän niin kuin Ruth Rendellilläkin), mutta tästä tiedosta huolimatta kirjasta jäi vähän hämmentynyt olo. Pääosassa olivat Elisabethin ja Darcyn suhteet sekä keskenään että muihin P&J henkilöihin. Matkan varrella myös kerrottiin P&J :n sisältö jonkunlaisina takaumina. Eli itse murha ja siihen johtaneet tapahtumat olivat ihan kuin sivujuonteena. Tuli sellainen olo, että P.D.James on erityisesti huvitellut kuvitellessaan henkilöhahmojen elämää ja murhajuoni on vähän sellainen välttämätön paha kirjan kirjoittamiselle, jonkinlainen tekosyy...
Kaiken kaikkiaan tämä kirja on hyvin mielenkiintoinen tuttavuus ja edustaa parhaimmistoa Austen "kopioissa". Tyyliltään ja kerronnaltaan moderni teksti on kuitenkin uskollinen esikuvalleen. Lisäksi olin yllättävän paljon samoilla linjoilla sen suhteen, millaiseksi aina joskus olen kuvitellut tarinan jatkon - tuota murhaa tietysti lukuunottamatta. Se ei ihan ensimmäiseksi ole tullut mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti