Kun ei voi niin tekee mieli - kokata kesäkurpitsaa

Minulla on koko kevään ja kesän ollut kokkausblokki. Ei muka ehdi tekemään ruokaa tai edes suunnitelemaan aterioita, tai sitten on keittiössä ruuhkaa. En minä tietenkään siitä valita, että pojatkin viihtyvät hellan vieressä. Eivät he siellä koko ajan touhua vaan kokkaamattomuuteni on ihan oma vikani. Ei vaan huvita.

Nyt sitten on keittiö räjäytetty tyhjäksi, astiat ympäri huushollia ja ruokahuolto lähinnä noutoruokaa tai pikanuudeleita. Vaan arvatkaapa kenen tekee mieli tehdä ruokaa? Mieli vilisee mielenkiintoisia reseptejä, silmät löytävät niitä joka puolelta ja ainesten mainitseminen saa veden herahtamaan kielelle.

Viimeksi alkoi tehdä mieli tänään kesäkurpitsaa. Sisko mainitsi  tehneensä siitä hyvää kasvispaistosta  ja minunkin tietysti alkoi tehdä mieli. Nyt kannattaakin hyödyntää tämän hetken sesonkikasvista, jota lähikaupassakin myytiin kotimaista 69 senttiä / kilo. Vaan kun se keittiö ei nyt sitten olekaan käytettävissä...

No, ainahan sitä voi miettiä, mitä sitten vajaan kahden viikon päästä uudessa keittiössä haluaisi kokata. Kesäkurpitsaresepteistä mieleen juolahtivat ensimmäisinä seuraavat.

Kesäkurpitsa-fetakuskus  on ikilempparini. Oih ja voih, tätä salaattia syötiin yhdessä vaiheessa harva se viikko. Välissä se painui jostain syystä unholaan, mutta tiedän tuolta laatikoista löytyvän couscous-ryynejä sekä cashew-pähkinöitä... ei puutu kuin feta ja kesäkurpitsa ja... no, se hella.

Sitten jo melkein maistoin suussani tsatsikin raikkauden ja valkosipulinpoltteen yhdistettynä rapsakoihin kesäkurpitsakiekkoihin. 

Kesäkurpitsaa yksinkertaisesti pannulla pyöräytettynä kevyellä leivityksellä ja mausteilla. Siitä ei herkku enää paljon yksinkertaisemmaksi pääse - eikä muuten paremmaksikaan. Näitä tehdään yleensä aina satoaikaan, sillä perheeseen uppoaa aika uskomaton määrä kesäkurpitsaa tällä tavoin valmistettuna. Mikäpä sitä ei rasvassa paistettuna olisi herkullista ? Vaikka tässä sentään mennään vielä suht kevyellä.

Tällä hetkellä haasteena on tietysti juuri tuo paistaminen, mutta onneksi viimeisenä muistin - voi ihanuuksien ihanuus - reseptin, jota voin tehdä nytkin, ilman keittiötä. Ensin pitää vain kaivaa vohvelirauta tuolta jostain tavarakasoista ja sitten voidaankin lasten kanssa paistaa kesäkurpitsa-halloumi-vohveleita (Brunssikirjan ohjeella)!

Oliskohan tässä meidän perjantaiherkkumme ?

EDIT: Jotain maukasta -blogin Mari listasi myös suosikkejaan. Jos satoa riittää ja kaipaatte ideoita, niin siellä on monta herkullista!