 |
| Oli tammikussa vähän talvisenkin näköistä... |
Olipas lukuisa kuukausi. Tosin täytyy myöntää, että taisi mennä aika kevyellä linjalla. Määrä ei aina vastaa laatua. En minä silti mitenkään väitä, että viihdefantasia olisi klassikoita huonompaa luettavaa, kunhan nopeampaa ja vähemmän aivoja vaativaa.
Mitäpä tuo kertoo kuukaudesta? Voisi kuvitella, että töissä on ollut kamalan kiire, mutta ei se nyt kyllä ihan pidä paikkaansa. Stressiä oli, mutta tuossa välissä ehkä enemmänkin työn hiljaisuuden vuoksi, kun odoteltiin fiskaalin päättymistä ja budjetointeja. Nyt on sitten hommia ihan tarpeeksi ja tarpeen ylikin. Mistähän se johtuu, että kaikki menee aina jotenkin aalloissa?
Peräti yksitoista kirjaa tuli luettua
Aika huikea määrä. Vuosi alkoi tosi mahtavasti myös erilaisten hankkeiden osalta, sillä heti alussa olin mukana julkaisemassa ensimmäisiä artikkeleita Kirjojen Suomi -hankkeessa. Ilkka Remeksen Kiirastuli herätti kovasti ajatuksia mm. somevaikuttamisesta, vaikkei suoranaisesti lempigenreäni edustakaan.
Pitkästä aikaa kuuntelin myös äänikirjan eli sain loppuun Karo Hämäläisen Paavo Nurmen elämää kuvaavan Yksin-romaanin. Dekkarigenreä edusti tällä kertaa vähän kevyempi, mutta kirjojen ystäville täsmäkohjus eli The Bookclub Murders. Kuukauden keittokirja puolestaan oli vähän vanhempaa kaartia oleva Farang, joka inspiroi myös lähtemään ravintolaan Loppu olikin sitten pelkkää fantasiaa - niin, ja HelMet Overdrivea.
Jos Kirjojen Suomi aloitti kuukauden juhlallisesti, niin jatkuipa tammikuu muutenkin kirjauutisten parissa. Pääsin nimittään suosittelemaan HelMet Overdriven lukijoille suosikkejani äänikirjoista ja minua oikein haastateltiinkin. Hauskaa!
Vahvasti oli HelMet Overdrive myös edustettuna lukulistallani eli englanniksi luin pääsääntöisesti Vain 3/11 oli suomeksi (eikä yhtään ranskaksi - taaskaan). Kaikki fantasiat oli lainattu Overdrivesta.
Luin vihdoin ja viimein Miss Peregrinen eriskummallisista lapsista - Se oli varsin mielnenkiintoinen. Loput fantasiat olivatkin sitten enemmän tai vähemmän viihteellisiä.
Lukuzapping
Helmikuu onkin sitten alkanut vähän erilaisena lukukuukautena. Minulla on kesken ihan järkyttävä määrä kirjoja ja huomaan hyppiväni tarinasta toiseen niin, että kohta varmaan luen avaruusaluksia pappilan neitojen viestinviejäkorppien kulkuvälineinä...
Arvasitteko, mitä kirjoja tällä hetkellä on kesken? Lisävihjeiksi vielä
1) vanhan kollegan kirjoittama - myönnetään, tätä ette kai edes voi tietää, paitsi te... juuri te...
2) historiallista romanttista
3) kirjabloggaajien suosikkitrilogiasta
Noh, arvauksia?
Ja muita muuttujia
Kuukauden teatteri meni pojan touhuissa (ihan mahtavia nuoria taiteilijoita!) ja muutenkin ovat tuulet puhaltaneet blogielämässäni. Pistin ruokablogini telakalle ja sen seurauksena sitten täällä alkavat aihepiirit laajentua.
Ihanasti te kaikki kannustitte vaan rohkeasti muuttumaan, joten tästä se lähtee. Uusi vuosi, uudet kujeet - niin sitä kai sanotaan. Jännä nähdä, mitä kaikkea tämä sitten tuo muassaan.
Toivottavasti pysytte messissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti