Järein asein, mutta Jeeves puuttui

Hugh Laurie : Järein asein 

Oma ostos Elisa Kirjasta 

Luokittelin tämän jännitykseksi, mutta ei minua kyllä matkan varrella pelottanut. Johtui ehkä siitä, että kirjassa on kasattuna yhteen ehkä kaikki mahdolliset jännitysromaanikliseet, joista kukaan on koskaan kuullut. Ennemminkin vähän hihitytti.

Päähenkilö on sarkastinen, mutta hurja selviytyjä. Ihan silkkaa hyvää omatuntoaan suojellen hän päätyy yöllä hiippailemaan rikkaan miehen talossa kertoakseen tälle jonkun yrittäneen maksaa kyseisen herran murhasta... sitten vähän painitaan ja kuvaan tulee upea tytär. Lopulta päädytään agenttien armoille ja terroristien keskelle ja koko ajan jostain sattuu mutta silti ollaan niin sankaria... 

Arvasitte oikein. En oikein vakuuttunut Hugh Laurien kirjailijakyvyistä tämän perusteella. Ihan perusluettavaa kesäpokkarikamaa, mutta olisinkohan lukenut ellei kirjoittaja olisi ollut Jeevesin Bertie? No, ehkä minä kuitenkin olisin loppuun asti päätynyt, sillä kirja on kuitenkin aika helppolukuinen ja siinä tapahtuu tarpeeksi. 

Itse asiassa, nyt kun tarkemmin ajattelen. Ehkä tämä olisikin juuri Bertien kirjoittamaksi sopiva kirja, siis lukuunottamatta väärää aikakautta. Sellainen itsestään suuria luulevan, mutta muiden mielestä vähän hellyttävän kömpelön tohelon aikaansaannos. Jeeves ei kuitenkaan tainnut olla tällä kertaa pelastamassa tilannetta. 

Kirjan julkaisusta on kuulemma päätetty salanimen suojissa, joten mitenkään ei kustannuspäätökseen olisi vaikuttanut kirjailijan muu ura. Hmmm... uskoo ken tahtoo. Ei tämä varinaisesti kamalan huono ole, mutta ilman kirjailijan oikeaa nimeä romaani taitaisi päätyä armottomasti tusinatavaran alelaariin. Ei kannata Laurien näyttelyä ihan heti jättää, mutta oli tämä ihan hauska tuttavuus noin kuriositeettina.