Olikin jo ikävä vanhaa tuttua - Jamie Oliverin uusin

Kuukauden keittokirja
Jamie Oliver: Arjen superruokaa 
Kustantajalta luettavaksi ja kokattavaksi 

Tässä meni muutama vuosi (ja kirja), jotka minulta jäivät Jamie Oliverin suhteen väliin. Viimeisin hankkimani kirja herralta taitaa liittyä 30min aterioihin. Toki katselin myös 15min ateriat telkkarista ja tykkäsin niistäkin, mutta kirja jäi hankkimatta. Onko muuten vain omaa kuvitteluani vai tuleeko telkkarista jotenkin vähemmän ruokaohjelmia kuin vielä jokin aika sitten? Joko trendi on ohi ?

Jamie Oliverin trendinenälle kuitenkin pitää nostaa hattua. Herra haistaa (tai hänen taitava tiiminsä tunnistaa) trendit suurin piirtein juuri siinä kohtaa, kun niistä on tulossa "iso juttu". Maukkaista pika-aterioista siirryttiin lohturuokaa ja nyt sitten superruokaan eli terveelliseen, painoa kurissa pitävään, mutta samalla maukkaaseen ja vatsaa täyttävään kotiruokaan.

Mitään poppaskonsteja ei Jamie Oliverkaan meille tarjoile. Syö vähemmän, mutta hyvää eli pienennä annoskokoja. Käytä enemmän kasviksia suhteessa lihaan. Lisäksi ovat sitten jo monesta blogista ja Suomenkin keskusteluista tutut kvinoa, pavut, chia-siemenet, mantelimaito jne... Uskotaan, ovat ne varmaan terveellisiä ja ihan omasta kokemuksesta voin kehua makuakin monessa ruoassa hyväksi.

Jamie Oliver taitaa olla myös intohimoinen mies. Hän keksii itselleen kiinnostuksen kohteen ja sukeltaa sitten sen pariin perinpohjaisesti ja väsymättä. Nytkin hän on matkustellut eri puolilla maailmaa paikoissa, joissa ihmiset perinteisesti elävät hyvin iäkkäiksi - kyselemässä heidän herkuistaan. Kirjasta löytyy reseptien lisäksi myös pientä tarinaa ja tietysti ravitsemusosio. Tosin ei (onneksi) tarvitse pelätä herra Oliverin hurahtaneen täysin raakakakkujen ja superruokien pariin, ennemminkin hänen filosofiansa on linjoilla "kun viikolla syö kevyemmin tämän kirjan ohjeilla, voi sitten viikonloppuna ottaa hyllystä toisen teoksensa ja paneutua lohturuoan saloihin..." Ei hullumpaa markkinointia...

Niin , ne reseptit. Luettavana kirja on ihan ok, ei mitään kirkkaita oivalluksen hetkiä, jos vähänkään on ravitsemuskeskustelua seurannut, mutta ihan asiaa - eikä tässä saarnata. Suomentaja oli paikoin myös muistanut ottaa mukaan Suomen tilanteen verrattuna Olivern mainitsemaan UK:n vastaavaan. Tästä selkeä plussa kustantajalle! Pihvi (noin kuvaannollisesti) on  Alastoman kokin tuttuun tapaan kuitenkin resepteissä. Aamupaloihin, lounaaseen, päivälliseen ja herkkuihin jaettu kirja on täynnä houkuttelevia kuvia. Tosin huomasin tämänkin kirjan kohdalla saman pienen "epäluulon", joka minulla tuntuu olevan vähän tätä kaikkea uutta terveysintoilua kohtaan. Ehkä muutama karsean makuinen raakakakku- ja trendiruokakokemus painavat. Toisaalta tästä kirjasta on varmasti helppo aloittaa. Jamie Oliver kun ei kikkaile, vaan kaikki reseptit tuntuvat olevan ihan kotonakin toteutettavissa.

Kirjasta löytyy montakin houkuttelevaa reseptiä. Kokeilin vasta yhtä ja totesin chiasiementen ja minun edelleen olevan vähän eri planeetoilta. Lopputulos nimittäin on kyllä varsin maukas, mutta aika kaukana herra Oliverin annosten houkuttelevasta ulkonäöstä. (Kuvakin täällä) Vika ei tosin taida olla kirjassa. Ongelma löytynee peilistä löytyvän tyypin kärsimättömyydestä ja tavasta oikaista väärissä paikoissa.