Tammikuussa luettua - tahti sen kun hidastuu

Yöpöydän pino kasvaa kasvamistaan... 

Juupa juu, on tahti hidastunut huomattavasti eli kiirusta pitää muualla kuin lukurintamalla. Sen tosin ovat kaikki tätä blogia vähänkin tammikuussa seuranneet voineet huomatakin (ruokablogista puhumattakaan). Paljon en ole lukenut, mutta julkisilla liikkuessa ovat puhelin + kuulokkeet olleet kovassa käytössä. Löysin myös ihan uuden teknisen ominaisuuden autostamme, mikä mahdollisti takapenkin rauhan vähäksi aikaa.

Äänikirjoina tuli tammikuussa kuunneltua loppuun ensinnäkin Agatha Christien Aikataulukon arvoitus, joka sopiikin äänikirjaksi oikein hyvin. Dekkaritunnelmista vaihdoin Afrikan aavikolle ja sieltä sitten Muumilaaksoon kylmään talveen. Molemmat sopivat tammikuun työmatkoihin varsin oivallisesti. Afrikan auringosta kuunteleminen lämmitti räntäkeleillä ja toi edes kuvitteellista valoa pimeyteen. Muumipeikon tottuminen talveen taas toi pientä toivoa omasta sopeutumisesta loskakeliin... (no ei taida tapahtua...) Tuosta autotekniikkasovelluksesta ja sen tuomasta ajorauhasta vastasi puolestaan Karhuherra Paddington.

Kuukauden aikana myös huomasin saavuttaneeni yhdessä kohtaa jonkinlaisen saturaatiopisteen aivokapasiteettini osalta. Tilanne äityi niin pahaksi, etten saanut enää edes kirjoja kuunneltua, vaan piti antaa aivoille pientä ajatustenlennätys-taukoa. Onneksi tuota ei kestänyt kauan ja onhan lopputulos silti aikamoinen. Kuukauden seitsemästä kirjasta peräti neljä oli äänikirjoja.

Jotain tuli toki luettuakin, mutta tammikuu osoittautui "oudoksi kuukaudeksi". En nimittäin tullut lukeneeksi yhtään suomenkielistä kirjaa. Englanti "ruletti" kautta linjan. Ikisuosikkini Neil Gaiman on aikoinaan kirjoittanut The Good Omens kirjan maailmanlopusta yhdessä Terry Pratchettin kanssa. Hilarious lienee erinomainen sana kuvaamaan lukukokemusta. Huolimatta raskaahkosta aiheesta, joksi maailmanloppu enkeleineen ja demoneineen kai lukeutuu, oli kirja sopivan kevyttä väsyneen iltalukemiseksi.

Kuukauden historiapläjäyksestä vastasi (Afrikka-kirjan lisäksi) The Finnish Girl.  Kirja vei mukanaan Amerikansuomalaisten elämään 1900-luvulla kertomalla yhden suvun tarinan. Mielenkiintoinen, vaikka vähän rakenteeltaan raskas.

Lisäksi aloin lukemaan nuortenfantasiasarjaa The Raven Boys, mutta siitä lisää sitten, kun (jos) saavutan sen maagisen kolmen kirjan rajan. Toistaiseksi tarina etenee varsin jouhevasti.