Ruokaa, ruokaa, enemmän ruokaa
Olin varma, että lukutahtini hidastuu tälle vuodelle, mutta huhtikuu ainakin näytti jotain ihan muuta. Kaikkiaan tuli huhtikuussa luettua peräti 14 kirjaa.
No, myönnetään - joukossa on 2 keittokirjaa. Tosin sellaisia oikeasti luettavia. Baking Instinct on hauska tuttavuus, vaikkei koskaan aikoisi leipoa kirjasta yhtään reseptiä. Eleanora von Smöörin edesottamukset ja ylimielisen naiivi yläluokkainen suhtautuminen kaikkeen makeaan on viihdyttävää. Kinuskikissan reseptit taas ovat tuttua luottomateriaalia, joka houkuttelee uunin viereen, vaikka jauhopeukalo olisi vähän lähempänä kämmenen keskiosaa.
Ruokaan liittyi myös kuukauden tietokirja eli Ruokapyramidihuijaus, joka on tuhti paketti ajattelemisen aihetta ruokateollisuuden tiimoilta.
Olihan joukossa sentään romaanejakin
Kuukausi alkoi varsinaisella tiiliskivellä eli Donna Tarttin Tiklillä, josta olisin halunnut pitää enemmän. Sen jälkeen lukusoluja hellittiinkin loppukuukausi vähän kevyemmin. Vuorossa oli parikin dekkaria. Metropoliitta Pantelemonin Murha kirkonkylässä vei taas takaisin ruoan pariin (tiikerikakkua - nam!) ja Eeva Tenhusen Nuku hyvin Punahilkka taas vähän vanhempaan seuraan. Huhtikuun fantasia-annoksesta huolen piti Sergei Lukjanenkon Yöpartio.
Vähän toisenlaista fantasiaa kuukauteen toi todellinen hömpänpömppä. Ihmissudet ja velhot kohtasivat Harlekiinin seksipotenssiin kymmenen... juu, tuosta lukukokemuksesta kumpusi tätimäinen kauhisteluni romanttisen viihteen "seksiytymisestä". Vähän, mutta vain vähän, "siistimmästä" romantiikasta vastasivat sitten pari historiallisiin peliluoliin sijoittuvaa viihdepläjäystä. Että sellainen lukukuukausi huhtikuussa...
Nuo edelliset olivat sellaisia yhden illan tuttavuuksia, joten muutakin tuli luettua. Gaimanin Smoke & Mirrors oli joukko epätasaisen laatuisia tarinoita, Anu Holopaisen Ilmestyskirjan täti yhdenlaista chicklitiä ja Jo Bakerin Longbournin talossa taas yksi Austen-variaatio.
Huhtikuussa taas todettiin myös, että määrä ei korvaa välttämättä laatua. En löytänyt yhtään varsinaista helmeä, josta voisi innoissaan hehkuttaa. Yöpartio oli mielenkiintoinen, samoin kuin Longbournin talossa. Tosin eri syistä. Tikli on toki taitavasti kirjoitettu, mutta jotenkin vierastin kertomuksen sävyjä liian "amerikkalaisina". Murha kirkonkylässä ei dekkarina ollut kovin kummoinen, mutta miljöökuvaukseltaan mielenkiintoinen. Kuukauden parhaiksi luetuiksi taitavatkin päätyä tällä kertaa Nuku hyvin Punahilkka ja Ruokapyramidihuijaus...
Sähköistä meininkiä
E-kirjoja oli luettujen joukossa tavalliseen tapaan useampia (9/14), mutta huhtikuusta tuli ihan erityisen sähköinen E-kirjamessujen ansiosta! Kirjan ja ruusun päivänä järjestettiin ensimmäiset virtuaaliset e-kirjamessut täynnä mielenkiintoista ohjelmaa. Jos et ehtinyt mukaan itse päivänä, voit katsella haastattelut TÄÄLTÄ.
Sain huhtikuussa myös loppuun piitkäään kuuntelemani äänikirjan eli Stieg Larssonin Tyttö joka leikki tulella. Millenium-trilogiasta pidän taukoa, mutta uusi äänikirja on jo puhelimessa. Tällä kertaa seilataan maailman merillä Kyllikki Villan seurassa Vanhan rouvan lokikirjaa kuunnellen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti