Viime aikoina on erityisesti kirjabloggarien keskuudessa kovasti mietitty, miksi kirjoista blogataan ja kuinka rikkaaksi bloggaamisella oikein tuleekaan. Syynä tähän oli erään kirjailijan omassa blogissaan esittämät mielipiteet kirjabloggareista. Samantyylisiä kommentteja on aina silloin tällöin tullut esille muuallakin, myös ruoka- ja varmasti muihinkin- bloggareihin littyen. Välillä on kirjabloggarit esitelty jonkinlaisena lammaslaumana, joka kustantajien koirien ohjaamana juoksee haluttuun suuntaan ja määkii ilmoille toivotussa tahdissa.Jäin oikein miettimään. Ensimmäiseksi tuo lammasvertaus toi tietysti mieleeni Murakamin Suuren lammasseikkailun, mutta siinähän lampaat hallitsevat ihmistä ja jonkinlaisena parasiittina valtaavat hänen aivonsa. Ovatko kirjabloggaajat siis jonkinlainen kustantajien käyttämä aivopesuväline suurien massojen liikuttamiseksi kirjakauppoihin ostamaan arvostellut kirjat ?
Tuskin - Ensinnäkin, kirjabloggarien lukijamäärä on kuitenkin rajallinen verrattuna suureen kansaan. Vaikka bloggarien vaikutusvallasta on mediassakin kovasti keskusteltu, en usko sen olevan edes samaa luokkaa kuin esimerkiksi naistenlehtien kesälomakirjalistausten tai kirjakauppojen katalogien. Toiseksi, vaikka kirjablogeissa usein monet lukevatkin samaa kirjaa, ovat arviot harvoin täysin yhteneväisiä. Toinen tykkää ja toinen ei, jotakuta ei voisi vähempää kiinnostaa. Ihan samalla tavoin kuin voi olettaa suuren yleisönkin makujen vaihtelevan. Esimerkiksi Hilary Mantelin Susipalatsi jakaa bloggareita aika päinvastaisiin leireihin...
Ai niin, meitä on syytetty myös ulkomaisen kirjallisuuden suosimisesta. Ollaanpa nyt ihan realisteja - paljonko meitä suomalaisia on suhteessa maapallon muuhun väestöön ? Paljonko arvelette Suomessa julkaistavan kirjoja suhteessa maailmassa kokonaisuudessa julkaistaviin määriin ? Monet bloggarit lukevat useammalla kielellä (minä esimerkiksi suomeksi, englanniksi ja ranskaksi). Totta kai joukossa on paljon myös ei-suomalaisten kirjoittamia kirjoja. Miksei olisi ? Kun katsoo vähän aidan toiselle puolelle, saa perspektiiviä myös oman karsinansa tuotoksiin. Noin lammasvertauksessa pysyäksemme.
Sitten siitä kaupallisuudesta. Kirjablogin kirjoittaja käyttää aikaa ja rahaa sekä kirjojen hankkimiseen, lukemiseen että niistä kirjoittamiseen. Ruokabloggari ostaa tarvikkeita, kokkaa, kulkee tutustumassa uusiin ravintoloihin ja käyttää aikaansa myös kirjoittamiseen. Bloggaaminen ei oikeasti ole välttämättä ihan halpa harrastus. Tietysti voidaan väittää, että kyllähän intoilija käyttäisi aikaansa ja rahaansa kiinnostuksensa kohteeseen joka tapauksessa, ja näin varmaan onkin. En vain pysty ymmärtämään, miksi olisi väärin saada jotain tukea harrastukseensa. Eihän tässä sentään ihan urheilusponsoroinnin tasoisesta toiminnasta ole kyse.
Uskallan myös väittää bloggarien olevan oikeasti eettisesti aika korkealla tasolla mainonnan suhteen. Kirjabloggareilla on yhteisesti sovittuja tapoja kertoa kirjan olevan ilmaiseksi saatu arvostelukappale, ruokabloggareilla on sponssilogoja tuettujen artikkeleiden tunnistamiseksi ja muutenkin bloggarikeskustelua käytäessä tulee vahvana esille myös "ryhmäpaine" avoimuuteen sponsoroinnin suhteen.
Sosiaalinen media ja näinollen myös blogit, ovat yhä merkittävämpi trendi markkinoinnissa. Markkinoinnin tarkoituksena on kertoa potentiaalisille asiakkaille tuotteesta mahdollisimman houkuttelevasti. Parhaiten se tapahtuu siellä, missä asiakkaatkin ovat. Asiakkaina olemme myös kautta aikojen kertoneet tutuille ja tutun tutuille tuotteista, joista pidämme, sekä erityisesti niistä, joista emme pidä. Sama jatkuu nyt blogien kautta. Enkä minä näe siinä mitään väärää, niin kauan kuin pidämme huolen avoimuudesta ja kirjoitamme itse omat mielipiteemme.
Sitä paitsi, kuka käskee lukea blogeja, jos pelkää tulevansa aivopestyksi ? Pitääkö kaikkea kirjoitettua aina uskoa ? Kuten kaikessa median seurannassa, lukijalla on vastuu viestin tulkinnasta. Me bloggarit voimme vain pitää huolen avoimuudesta vaikka näkyvien sponssimerkintöjen osalta.
Mitä ajatuksia tämä herättää teissä muissa ?
Erityisesti tietysti teissä, joilla ei ole omaa blogia - siis tuon aivopesun kohteista ?
P.S. En muuten ole blogannut vielä kertaakaan arvostelukappaleesta. Parhaillaan luen sitä ensimmäistä... ja olen tosi iloinen sen saamisesta, sillä en varmastikaan olisi kyseistä kirjaa tullut ainakaan ostaneeksi muuten. Pitänee varmaan laittaa kysely jossain vaiheessa kuukauden päästä siitä, tunnistiko joku "sponssiarvion" muiden joukosta...
Ruokapuolella en ole saanut (vielä ?) ensimmäistäkään ilmaisnäytettä, jos ei lasketa kaupan käytävillä jaettuja maistiaisia. Määäääää.....
Hyvä kirjoitus! Laskin juuri, että olen tämän vuoden puolella lukenut 43 kirjaa, joista 11 käännöksiä :)
VastaaPoistaHöh, no ei tuosta kyllä saa millään niiden ulkomaalaisten kirjojen suosimista tulkittua...
PoistaPostin pitäisi kantaa tällä viikolla minulle ensimmäinen arvostelukappaleeni. Ilmeisesti olen nyt sitten myynyt sieluni ja blogini onkin tulevaisuudessa selkeää kustantamoiden etujen edistämistä... (toivottavasti sarkasmi välittyy näin tietokoneen välitykselläkin) En osta paljon kirjoja, varsinkaan uutuuksia, vaan hyödynnän alennusmyyntejä ja huuto.net:iä. Kirjojen ostamisen lisäksi kirjaston varausmaksuihin menee sen verran kuitenkin rahaa, että en kyllä voisi sanoa hyötyväni bloggaamisesta rahallisesti, eikä se kyllä milloinkaan tarkoitukseni ole ollutkaan. Olen pitänyt blogiani todella vähän aikaa moneen muuhun verrattuna, mutta jo tässä ajassa kirjabloggaamisesta on tullut minulle rakas harrastus. Kirjabloggaamisessa on hienoa myös yhteisöllisyys ja uudet lukuvinkit. Monia kirjoja en olisi tullut lukeneeksi ilman muita kirjablogeja, totta, mutta en minä silti mielestäni orjallisesti kirjoita vain niistä kirjoista, jotka saavat paljon blogisuosiota. Arvostelenhan minä nekin, sillä olen tähän mennessä arvostellut kaikki blogin pitämisen aikana lukemani kaunokirjat, mutta arvostelen myös joskus vanhempia kirjoja, suomentamattomia kirjoja tai muita kirjoja, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet huomiota muissa (kotimaisissa) blogeissa ehkä jopa lainkaan.
VastaaPoistaTuosta aivopesusta vielä... Luulisin, että suurimmalla osalla on kuitenkin jonkinlainen kriittisen lukemisen taito ja varsinkin kirja-arvosteluita lukiessa on aika selvää, että kyseessä on kirjoittajan mielipide kirjasta eikä mikään objektiivinen totuus.
Tekstisi on mielenkiintoinen ja herättää paljon ajatuksia.
Minä ainakin toivon, että lukijat osaisivat ajatella myös omilla aivoillaan, eivätkä seuraisi orjallisesti kirjoittajien ajatuksia. Voi käydä ajan mittaan kovin rasittavaksikin, kun mielipiteitä on niin monia.
PoistaMinä taidan myös aika paljon kirjoittaa eri kirjoista kuin niistä pinnalla olevista. Osittain ihan senkin takia, etten millään saa itseäni ostamaan uutuuskirjoja näillä Suomen hinnoilla...
Ehkä nyt sitten kun pää on auki noihin arvostelukappaleisiin... ;-)
Olipa hieno kirjoitus! Minusta ei lammasta saisi millään; vaikka kirja olisi kuinka arvostelukappale, niin jos se on aivan (&%&/&%¤#¤34% : stä, niin sen myöskin kerron. =D
VastaaPoistaUskoisin, että niin kertovat useimmat. Kyllähän sitä sitten saa varmaan palautettakin, jos ihan roskaa menee kehumaan. Makuerot ovat tietysti sitten asia ihan erikseen.
PoistaSaako tähän nyt kirjabloggaajat vastata ollenkaan;)
VastaaPoistaNo aion olla uhkarohkea. En ehdi tekemään mitään syvällistä juttua, sillä bloggaminen vie viikostani 60 tuntia ja nyt alkoivat puutarhahommat sen päälle...
Mitä olen kirjailijoilta kuullut, niin kyllä kirjablogien vaikutus on aika suuri - suuntaansa.
Lammaslauma-ajatteluun en usko, sillä se on jonkinlainen hetken harha, jonka epäilen syntyvät just siitä, kun niin monet lukevat samoja kirjoja about saman kuukauden aikana. Mielipiteet ovat kyllä eronneet, sillä olen seurannut kirjablogeja jo yli neljä vuotta.
En ole kustantajien koirien hallittavissa ja se kyllä tiedetään. Omalla kohdallani olen ihan alusta asti luvannut tarjota kirjaELÄMYKSIÄ, en kirjaKIDUTUKSIA, joten jos minulla ei ole kirjasta mitään hyvää sanottavaa, jätän sen tekemättä. Sen sijaan jos kirja ylittää lukukynnykseni ja siinä on minun mielestäni moitittavaa, sen myös kerron. Vrt. vaikka huippunimien ja omien suosikkieni Ian McEwanin ja John Irvingin uusimmat.
Mielelläni tekisin enemmän myös vanhempia kirjoja ja teenkin aina heti kun ehdin.
Neljäs kappale kirjoituksessasi on hyvin osuva. Minun kotimaani on maailmankirjallisuus ja siis luen eniten käännöskirjalisuutta, mutta toteamuksesi suomalaisten määrästä versus muu maailman väestö on oikea. Luen kirjoja kiinnostukseni perusteella, en siksi, että kirja on jostain tietystä maasta, en vaikka se olisi Suomesta. Yritän löytää kiinnostavinta ja Suomi on siinä joukossa yksi pieni maa muiden joukossa. Maailmankirjallisuuden kentällä vieläkin pienempi, vaikkakin minusta edelleen maailman paras kirja on suomalainen. En vain ole tehnyt sitä blogiini, enkä tee.
Minusta kaikki mielipide on subjektiivista. Nythän kyseessä on mielipide kirjaviihteestä. Kirjan yksi sallittu funktio on edelleenkin viihdyttäminen. Kenenkään henkilökohtainen mielipide ei ole yhtään huonompi kuin jonkun muun, mutta ei myöskään sen parempi.
Saa vastata :-) Olisi vaan kiva kuulla muidenkin mielipiteitä, kun tuntuvat bloggarit olevan pääasiassa äänessä. Vaikka ollaanhan mekin tietysti myös kuluttajia ja markkinoinnin kohderyhmää blogien lukijoina.
PoistaTodennäköisesti blogien vaikutus(valta) on kasvamassa - siksihän markkinoijatkin ovat niistä kiinnostuneet. Vielä on kuitenkin matkaa tavoittaa muiden kanavien vaikutukset (näin uskoisin).
Minusta arvioiden samanaikaisuus on aika normaali ilmiö - varsinkin silloin kun on kyse uutuuksista. Eihän kirjan julkaisuakaan porrasteta...
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaOlen aika samoilla linjoilla Leenan kommenttien kanssa. Lammasmaisuuttako?
Ehkä tientynlaista kulttuuria samanmielisyydestä on ilmassa kirjablogeissakin, mitä tulee esimerkiksi Blgistanian palkintoihin ja siihen, mitkä kirjat nousevat esile. Toisaalta moni valikoi kirjansa varmasti oman maun mukaan - joukkoon mahtuu monenlaista ja niin sen mielestäni harrastajapuolella pitää ollakin.
Itse valitsen luettavani sen mukaan, minkä koen hyväksi, kiinnostavaksi tai muutoin itselleni sopivaksi. Tavoitteena on lukea laajahkosti laidasta laitaan.
Jätän vuodessa myös lukuisia kirjoja kesken. En lue loppuun kirjaa, joka ei vedä. Elämä on liian lyhyt siihen, että lukee väkisin kirjoja loppuun, ajattelen. Toisinaan palaan keskenjääneisiin kirjoihin kuitenkin uudestaan.
En koe tarpeelliseksi lytätä kenenkään kirjallisia pyrkimyksiä teilaamalla kirjaa, joka ei ehkä avaudu vain minulle. Siksi en kirjoita kesken jääneistä kirjoista enkä niistä, joiden äärellä olen vain huokaillut harmistuksesta. Niitäkin on. Ei siis ole väliä, onko kirja tullut kustantajalta tai olenko sen lainannut kirjastosta. Teilaamalla ja lyttäämällä en vain koe tekeväni oikeutta kenellekään.
Pelkkää hehkutustakaan en koe kuitenkaan kirjoittavani. Jos kirjassa on mielestäni puutteita tai asioita, jotka olisivat toimineet mielestäni paremmin, tuon sen esille. Yritän kuitenkin kirjoittaa rakentavasti nämä asiat. Kuten sanottu, teilaavaan kirjoitteluun en oikein usko.
Kirjailijalle kirja on aina tärkeä. Enemmän kuin kirjan myyntiä, yritän kirjasta kirjoittaessani miettiä sitä, miten toivoisin omaa tekelettäni kohdeltavan. Tällä periaatteella yritän kulkea, toisinaan siinä onnistuenkin.
Mielestäni on tärkeää, että erilaiset lukijat lukevat kirjoja ja kirjoittavat niistä omia ajatuksiaan. Sillä tavalla lukijatkin löytävät aina uusia tuttavuuksia kirjojen joukosta.
Otit esiin tärkeän seikan - ehkä blogit tuntuvat yltiökehuvilta ihan sen takia, että me kirjoitamme ihmisinä ihmisille. Emme ole kaikkitietäviä kriitikoita, joiden tarkoituksena aina välillä tuntuukin olevan negatiivisten piirteiden korostaminen.
PoistaKyllä kai moni arvio voi olla positiivinen jo siksi, että bloggaaja valitsee itseä kiinnostavaa tyylilajeja luettavakseen. Jossain on pyörinyt myös ajatuksia bloggaajien astumisesta kriitikon saappaisiin ja siinä kai on lammasmaisuus kaukana, ennemmin on perinteisesti pelätty, että kriitikot lyttäävät. Valkoinen Kirahvi kommentoi hyvin edellä kirjailijan hengentuotteen "kunnioittamisesta", minkä bloggaajat kyllä yleensä huomioivat. Painotan harrastuneisuutta, kukaan ei pakota tähän ja siksi olen vapaa sanomaan mitä huvittaa. Suurin osa kirjabloggaajista kyllä vielä perustelee näkemyksensä ei vain huido tuulessa tyhjää, mitä taas moni nettikirjoittelu on.
VastaaPoistaTotta turiset... mehän luemme ja bloggaamme, mitä haluamme ja mistä haluamme.
PoistaHyvä kirjoitus.
VastaaPoistaMinä ainakin luulen olevan riippumaton bloggaaja. En itse ainakaan hyödy kuin bloggaamisen ilon verran. Luen tasapuolisesti, myös kotimaista. En mainosta ketään, en kuulu puolueeseen enkä järjestöihin.
:-)
PoistaHei Minna,
VastaaPoistakirjabloggaamisesta en sano mitään kun en ole kirjablogeja lukenut.
En tiedä, luitko viimeviikkoisen pohdintani "sitoutumattominen" ruokablogien määrän pienemistä - mukava saada lisää kirjoituksia aiheesta. Oman juttuni keskusteluissa juteltiinkin, että iso osa merkitsee sponssijutut asiallisesti ja että mainosbloggauksia ei ole pakko lukea kuten telkkariakaan ei ole pakko katsoa.
Palkkiot tai niiden puute herättivät keskustelua, kannaattako xxx-firman kinkku-ananas-jauheliharuokakermasta kirjoittaa jos saa palkkioksi kuorma-autollisen kyseistä tuotetta.
Bloggaamiseen kuluvasta rahasta olen vähän eri mieltä. Lähes kaikki harrastukset maksavat jotain ja kustannukset jäävät yleensä harrastajan itsensä maksettaviksi (jos ei satu saamaan etuja työpaikalta). Meillä laittasiin ruokaa, käytäisiin välillä ravintoloissa, urheiltaisiin ja valokuvattaisiin vaikka en blogia kirjoittaisikaan. Yhtään lautasta, liinaa tai vimpainta en ole ostanut blogin takia.
Kävin kurkkimassa - hyvää keskustelua sielläkin. Lukijan vastuuta onkin hyvä myös korostaa. Ei ole pakko uskoa kaikkea eikä myöskään lukea. Voi äänestää jaloillaan (tai tässä tapauksessa klikkauksillaan) ja jättää häritsevät blogit seuraamatta.
PoistaHarrastukseen menee rahaa - se on normaalia. En vain ymmärrä, miksei siihen voisi ottaa myös tukea vastaan, jos sellaista sattuu jostain olevan tarjolla.
Ei nyt varsinaisesti kirjablogeihin liittyvää, mutta samaa aihepiiriä muuten.
VastaaPoistaOma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että sponssi ja mainos jutut pitäisi olla selkeästi ilmoitettu kuten lainsäädäntökin sanoo. Itse en suostu suosittelemaan mitään mitä en itse ostaisi tai käyttäisi. Viimeaikoina olen myös miettinyt "anonyymien" bloggaajien mainostamista/sponssi juttu. Itse ajattelen, että jos mainostaisin rahasta tai suosittelin sponssattuja tuotteita tulisi se tehdä omalla "pärställä" siitä syytä vaihdoin bloggerin profiiliksi googlen profiilin.
Kyllä - olen täysin samaa mieltä. Avain on juuri tuossa avoimuudessa.
PoistaEn muuten vielä ole kenenkään kuullut sanovan, että bloggaa vain rahan takia. Eikä pelkällä bloggaamisella kyllä Suomessa varmaan saisi edes elantoaan raavittua kasaan saatikka rikastuttua.
Sen verran pienet ympyrät meillä täällä on ja ihmisten vähyys pitää huolen siitä, että volyymit eivät kovin suuriin mainostuloihin johda. Ovat meinaan firmatkin entistä tarkempia siitä, millaista tulosta markkinointitoimenpiteillä sitten myös saavutetaan.
Tartun tuohon samasta kirjasta kirjoittamiseen samaan aikaan.
VastaaPoistaJotenkin ymmärrän, että se voi tuntua lukijoista tylsältäkin, mutta toisaalta se on kyllä tämän harrastuksen edellytys.
On tietysti kivaa sekin, että joku joskus kertoo sellaisestakin kirjasta josta en ole koskaan kuullutkaan. Mutta vielä enemmän nautin kyllä siitä, että luettuani jotain voin lueskella toisten mielipiteitä samasta kirjasta. Kommentointikin on aina vilkkaampaa silloin, kun monella on sama lukukokemus tuoreessa muistissa. Bloggaaminen on eräänlaista keskustelua sekin, kommentteineen tai ilman niitä. Ja eihän olisi keskustelua ilman yhteistä aihetta!
Juuri näin. Keskustelu kirjoista on tämän homman suola ja se olisi huomattavasti vaimeampaa, jollei luettaisi edes jonkun verran samoja kirjoja. Toivottavasti mukaan innostuvat myös ne, joilla ei (vielä ;-) ole omaa blogia.
PoistaVoi karmeus, nyt tuli sekaannuttua tuohonkin linkittämääsi keskusteluun...
VastaaPoistaSitä sattuu, kun on sanottavaa :-)
PoistaHei,
VastaaPoistaen ymmärrä, miksi loukkaannuitte. Kerroin, että kirjabloggaajia on paljon, niin paljon, etten uskalla ryhtyä niitä seuramaan - veisi liikaa aikaa. Luen muutamia silloin tällöin. Kirjoitin, että kirjabloggaaminen on tärkeää.
Olen sitä mieltä, että olisi vain hyvä asia, jos kirjabloggaaja saisi rahaa kirjoituksistaan. Tietenkin arvostelukappaleen voi myydä, mutta käytetystä kirjasta ei paljoa saa.
Bloggaamisesta tulee vähitellen työtä, sillä niin tärkeitä ovat kirjablogit kirjojen myynnissä, kun sanomalehdet eivät kirjoita kirjoista paljon mitään.
Eikö teistä saa puhua enää?:)
Onhan tästä samasta aiheesta - eli siitä tuleeko bloggaamisesta työ - kirjoittetu jo ennenkin. (esim YLE, Vaasan ylioppilaslehti)
Hei,
PoistaSaa meistä puhua, enkä minä ainakaan varsinaisesti loukkaantunut. Tekstisi vain sattui triggeroimaan aika paljon keskustelua - osittain varmaan sen takia, että kaikenlaista kommentointia on tässä viime aikoina tullut vastaan - ja halusin kirjoittaa (kirja)bloggauksesta oman mielipiteeni näkyviin.
Minusta on tosi hyvä, että kirjablogeista (ja muista blogeista) sekä niiden tarkoituksesta, niihin mahdollisesti liittyvästä kaupallisuudesta ja asenteista kirjoitetaan ja puhutaan. Sillä tavallahan asiat selviävät.
Kerrotaan vastakin omia ajatuksiamme ja kuunnellaan kaikenlaisia mielipiteitä eri aiheista. Blogeissa kun on se hyvä puoli, että jos sisältö ei jostain syystä miellytä, voi aina klikata muualle. :-)
Olen blogannut vuodesta 2005. Jatkuvasti tulee uusi virtauksia, muutoksia, jotka alussa hämmentävät bloggaajia. Blogien lisääntyvä kaupallistuminen on fakta, mutta nähtävästi kaupallistuminen ei ole vielä ulottunut kirjablogeihin.
VastaaPoistaOlen itse liian epäkäytännöllinen ryhtyäkseni hankkimaan blogillani.:)
Olen samaa mieltä siitä, että blogien kaupallistuminen on fakta - eikä se ole aina negatiivinen juttu.
PoistaToisaalta, fakta on myös se, että Suomen markkinat ovat tosi pienet. Minun on vaikea nähdä, että niillä pystyisi bloggarina elantonsa tienaamaan - muutamaa mahdollista harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Saturaatiopiste on täällä niin nopeasti saavutettu...
Mielestäni kirjabloggaajienkin tulisi kestää sitä, että asiasta kirjoitetaan. Asiat henkilöityvät turhan herkästi kirjablogimaailmassa, mikä ei mielestäni ole hyvä asia. Kyllä tässä on myös bloggaajilla mielestäni peiliin katsomisen paikka.
VastaaPoistaSAmaa mieltä - kuten kirjoituksessakin sanon niin minusta on todella hyvä, että bloggauksesta ja vaikka sen kkaupallistumisesta irjoitetaan. Siksihän minäkin kannoin rikkani rokkaan...
PoistaTotta, että menee vähän turhan äkkiä älähdyksiin. Annettaisiin kaikkien ilmaista mielipiteemme - tosin meilläkin on tietysti sitten oikeus ilmaista vastamielipiteemme aiheesta :-)