Kuukauden kapine : Spiromat eli vihannessorvi

Lettupannuja Chez Mariuksessa tutkiessa tuli puheeksi myös kasvisspagettikone eli vihannessorvi eli spiromat. Eihän sille mitään mahtanut, sellainen oli saatava.  Mielessä väikkyivät kaikki terveelliset kasvisspagetit, joilla hiilihydraatteja saisi vähennettyä ja lapset olisivat silti tyytyväisiä. 

Olemmeko me nyt sitten astuneet kasvisspagettien taikamaahan ? Ei ehkä nyt ihan, mutta hauska vehje tämä kuitenkin on ja sitä tullaan kyllä säännöllisesti meidän keittiössämme käyttämään. 

Tähän mennessä ollaan kokeiltu laitetta muutamaan otteeseen. Ensimmäiseksi tein leveämmällä terällä perunaspiraalia valkosipuliperunoita varten.  Laite toimi hyvin ja vuokaan saatiin paperinohuet perunasiivut. Samaan en ainakaan minä veitsellä kykene. Mandoliinilla ehkä onnistuisi, mutta sellaista ei vielä meidän keittiöstämme (jostain kumman syystä) löydy.  Toiseksi Copycat innostui kokeilemaan Jokihaka kokkaa-blogin pannujuureksia uudessa muodossa.  Tämä oli hurja menestys meidän ruokapöydässämme osittain juuri  muotonsa ansiosta. Tuntui, että hunaja ja timjami oikein imeytyivät juureksiin.  

Muoto myös "huijasi" lapsetkin maistamaan, kun porkkana ei epäluuloisille tullut ensimmäiseksi lautasen täytteestä mieleen...

Muutaman kokeilun jälkeen voin todeta, että Spiromatissa on monta hyvää puolta :

• Siinä ei ole moottoria - osat ovat irrotettavia ja helposti pestäviä. Tämä on iso asia käyttömukavuuden kannalta ja vaikuttaa suuresti käyttötiheyteen ainakin meillä
• Lopputuloksena saa kasvikset ja juurekset sellaisessa muodossa, ettei se ole oikein mahdollista muuten
• Käyttöohjeita ei varsinaisesti tarvita, sillä laite on niin yksinkertainen käyttää, että tyhmempikin selvittää kommervenkit nopeasti

Jotain vähän harmittavaistakin löytyy : 

• Varsinkin vähän kapeampia kasviksia ja juureksia raastaessa, menee keskiosasta pala hukkaan. Sienenmalliset juurespalat tietysti maistuvat lapsille vaikka pannulla paistettuina, mutta siinä on silti vähän ylimääräistä miettimistä
• Huolimatta imukuppijaloista, tuntui pito välillä lipsuvan. Muutenkin koko hökötys oli välillä vähän heiluvainen ja kammen pyörittäjä joutui oikeasti vähän ponnistelemaan, että raastettava juures pysyi paikoillaan ja homma eteni.
• Lopputuloksena ei myöskään ollut ihan noin sievä spagetti kuin alla kuvassa, mutta se voi tietysti johtua siitä, että yksi terä on vielä kokeilematta...

 

Kaikkiaan Spiromaattia ei kai voi sanoa millään lailla välttämättömäksi keittiökapineeksi, mutta on se ihan hauska. Sillä saa myös lapset osallistumaan ruoanlaittoon, sillä kammen pyörittäminen tuntuu olevan aina hauskaa ja sormetkin ovat teristä tarpeeksi kaukana.

nettikauppaan

Chez Marius Facebookissa

p.s  Helmikuussa lätistiin lettupannuista ja tammikuussa kinattiin kuorimaveitsistä