(Luku)päiväkirja : Ulkona tuoksuu syksy

 

Aamulla takapihalla oli viileää ja ilmassa tuoksui syksy ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Kävelyllä tosin tuli sitten kuuma taas. En oikein tiedä, miten suhtaudun tuohon syksyn saapumiseen. En ehkä ole vielä valmis. Tämä kesä on ollut oloa hellivä niin monella tapaa. 

Ehkä syksyn viileys sitten taas virkistää ja energisoi. Päättäkäämme niin. 

Viime aikojen hellekeleissä ei ole ollut mitään muuta vikaa, kuin että on pitänyt olla töissä. Koneen vieressä istuminen ja hautova helle eivät sovi minulle. Onneksi olen selvästi oppinut jotain. 

Ennen olisin painanut pitkää päivää ja kokenut huonoa omatuntoa kaikenlaisista tauoista. Nyt hyödynnän surutta aamun viileän hetken kävelyyn tai lenkille (tai leivän paistamiseen, kuten eilen). Työt alkavat myöhemmin, mikä tarkoittaa freesimpää Minnaa illansuun palavereissa. Olen tehokkaampi, mutta ennen kaikkea iloisempi ja onnellisempi. 

Tätä pitää jatkaa myös syksyn pimeydessä. 

Lukeminen on puolestaan vähän takkuillut. Lukulistalta löytyy toki montakin hyvää (ja uutta) kirjaa, mutta käsi tarttuu enemmänkin lehtiin ja ruokakirjoihin. Viime aikoina olen tullut hankkineeksi aleista ja "astiakirppiksiltä" muutamankin kivan ruokakirjan. 

Ella Kanninen: Kotona Italiassa  (2017)

Suoraan sanottuna tämä on ehkä enemmänkin Italia-kirja kuin ruokakirja, tai fiilistelykirja kuin keittokirja. Kannisto kertoo Italian eri alueilla tuntemistaan ihmisistä ja ruokatuottajista, toki aina herkut mielessä ja on mukana reseptejäkin. 

Kivaa luettavaa, joka saa pohtimaan muuttoa Italiaan, eikä välttämättä vain lomamatkaa. Lyhyellä visiitillä kun ei varmastikaan pääse kiinni Kanniston kuvaamaan elämäntapaan. 

Tara O'Brady: Seven Spoons - My Favourite Recipes for Any and Every Day (2015)

Välillä on kiva lukea kirjoja muilta mantereilta. Ruoasta kirjoittamisessa on aina jotain universaalista, vaikka ainekset ja valmistustavat vaihtelisivat. Kanada ei tietenkään ole sieltä eksoottisimmasta päästä, mutta silti tutunkuuloisistakin resepteistä löytyy mielenkiintoista vierauden tuntua. Tässä kirjassa vieraus kuitenkin katoaa nopeasti ja tekisi mieli kokeilla edes jotain. Varmasti vielä kokeilenkin. 

Ursula Ferrigno: Trattoria - italialaista ruokaa perheelle ja ystäville (2005)

Lisää italiaa. Myönnän, en ole lukenut, vain selaillut, katsellut kuvia ja pysähtynyt reseptiin siellä, täällä. Selailukirjana toimii, en ole ihan varma, miten tarkkaan jaksan lukea. Ehkä sitten, kun muut on luettu kannesta kanteen. Jännä muuten, miten kuvien tyylistä tietää kirjan olevan näistä kaikkein vanhin, vaikkei aikaa kuitenkaan ole kulunut kuin kymmenisen vuotta kahden vanhimman välillä. Tai ehkä se on ollut tietoinen tyylivalinta. 

Näihin kun lisää sitten vielä Alice B. Toklas Cook Bookin, joka minulla on kesken äänikirjana, voi todeta (luku)elämän olevan pelkkää keittokirjaa.