Kuukausikatsaus

Se on sitten taas jo helmikuu. Tammikuu katosi lumisateeseen ihan huomaamatta pienessä hulinassa. Kuukauteen mahtui pari työmatkaa (Antwerpen ja Amsterdam...), mutta kaikkiaan olen tyytyväinen. Ainakin vuoden ensimmäisenä kuukautena osasin pitää varani ja työtunnit pysyivät kohtuuden rajoissa. Se tarkoittaa sitä, että olen ehtinyt jopa ajattelemaan.

Ajatteleminen tosin aina välillä käy myös kalliiksi. Päätin nimittäin viimeinkin uusia "blenderini". Meillä kyseistä virkaa on harjoittanut Moulinexin "minitoimikone" viimeiset... hetkinen, lasketaanpa... 

Sain sen muuttaessani pois kotoa eli joskus 90-luvun alussa, mikä tarkoittaa koneen palvelleen meitä uskollisesti jo 27-28 vuotta!!! Ehkä tosiaan on jo aika uusia. Varsinaista vikaahan masiinassa ei edelleenkään ole, mutta toki terät ovat hieman tylsyneet eikä moottorin teho ihan riitä kaikkeen. Pähkinävoita yrittäessäni pysäytin koneen karkean murskeen kohdalla pelätessäni sen ihan oikeasti leimahtavan tuleen.

No, nyt kun minulla oli aikaa tulin bonganneeksi Saaran lautasella -blogista Electroluxin uuden kaltevan blenderin. Siitä sitten verkkokauppoja selatessani päädyin saman merkin toiseen, vähän isompaan vastaavaan ja laitoin tilaukseen. Kyllä sekin maksoi, mutta kuitenkin vain kolmasosan siitä kuin jossain kohtaa haaveilevani Vitamix.

Kuva: Electroluxin sivulta 

Toki tehoissa voi olla eroja, mutta kokeillaan. Ei meillä nyt niin kauhean ammattimaista tämä käyttökään ole. Ehkä voin sitten vaikka vaihtaa nopeammin, jos petyn. Keskimääräinen laitteen elinikä ja vuosittainen kulu lienee kuitenkin silti meillä vielä kohdillaan... Vai mitä tuumaatte?


Yhdessä tapahtumassa

Kun ehtii miettimään, ehtii myös ilmoittautumaan kaikkeen kivaan. Tammikuun lopussa ehdin jopa Avain-kustantamon aamiaistilaisuuteen. Oli muuten oikeasti kiva alku työpäivälle, eivätkä iltaan venyneet puhelinpalaverit tuntuneet yhtään niin pahalta, kun aamulla oli ottanut aikaa itselleen. (Eikä Ekbergin huikea aamupalapöytä haitannut yhtään :-)

Kuuntelen aina mielelläni kirjailijoiden kertomuksia ja kuvausta omista teoksistaan.  Kirjojen kiinnostavuus aukeaa ihan eri tavalla kuin katalogeista tai netistä lukemalla. Siksi kai Kirjamessut keräävät niin paljon ihmisiä tilaisuuksiinsa ja toki itsekin pyrin osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin aina kun vain mahdollista.

Tällä kertaa mieleen taisivat jäädä parhaiten Matti Seppäsen muotitaiteilijan urasta kertova teos (Pirkko Vekkeli/Matti Seppänen : Matti Seppänen - elämäntyönä muotitaide) sekä elämäkerta 1800-1900 lukujen vaihteen naistaiteilija Meri Genetzistä (Sanna Ryynänen - Meri Genetz, Levoton sielu) Molemmat pitänee jossain kohtaa lukea, vaikka oma taideharrastuneisuuteni onkin varsin rajallista.


Iloista odotusta 

Helmikuustakin on tulossa riemastuttavan mielenkiintoinen. Tiedossa on uuden blenderin kokeilua (kunhan se tuolta saapuu), uuden keittokirjan selailua, ainakin yksi kerta teatterissa ja ihana siunattu loma. Vaikka jo etelässäkin nautitaan hangista, odotamme koko perhe Lapin lumoa. Tiedossa on hiihtoa, laskettelua, pororekiajelua... Kaikkea sellaista perusturistitouhua, jota ensimmäistä kertaa Lappiin suunnistanut perhe voi harrastaa.

Tammikuun suuri oppi lieneekin odotuksen riemun tarpeellisuus. Pienet ja isot tiedossa olevat iloiset asiat saavat mielen virkeäksi ja ajan kulumaan mukavasti. Eikä ilonaiheiden tarvitse välttämättä olla matkabudjettia vaativia. Ihan vain jo kahvihetken sopiminen ystävän kanssa, mielenkiintoinen kirja yöpöydällä tai tieto tulevasta lomapäivästä saavat suun hymyyn. Ei tarvita muuta kuin hiukan aikaa suunnitteluun ja toteutukseen. Tästä pidän kiinni myös loppuvuoden aikana.