Sapiens - homot ja muut ihmiset

Pride on taas piristänyt väreillään kaupunkia ja muistuttanut siitä, miten kaikkien kukkien tulee antaa kukkia. Hyvä niin, vaikka välillä mietinkin, tehdäänkö vähemmistöille kaikella kohkaamisella ja bilettämisellä jo kohta hallaa. Eikö tarkoituksena olisi juurikin todeta, että kaikki ovat samanarvoisia eikä "erilaisuuden" pitäisi vaikuttaa suhtautumiseen? Tuntuu, että kohta saatetaan erilaisuutta korostaa enemmän kuin yhteisöllisyyttä, mutta mikäs siinä.

Toki asenteita voi aina pehmentää ja positiivista mieltä levittää. Valistus ja yhtenäisyyden korostaminen on tarpeenkin niin kauan kuin syrjintää yleisesti löytyy. Todennäköisesti minä en vain asiaan osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota, kun itse kuuluun valtavirtaan, eikä minulle ole tuttavien, ystävien tai kollegojen seksuaalisella suuntautumisella ollut koskaan mitään väliä. Se ei määritä ihmisen arvoa tai minun suhtautumistani häneen, jollei hän sitten väkisin pyri minun iholleni. 

Mutta tänään ei ollut tarkoitus ottaa kantaa Priden tarpeellisuuteen, vaan pohdiskella koko ihmiskunnan kehitystä ja miten sen saa esitettyä kompaktisti ja kiinnostavasti niin, että vähemmän aiheeseen tutustunutkin pysyy kärryillä.

(Tiesittehän muuten sen, että "homo" tarkoittaa itse asiassa ihmissukuisia apinoita ja Homo Sapiens meidän alalajiamme niiden joukossa.  Hah, tätä olen muutamaan kertaan sanaa hokeville teineille - onneksi ei omilleni ole tarvinnut - käynyt selittämässä. Jos vaikka sivistyisivät edes hitusen ja yrittäisivät olla edes vähän luovempia pyrkiessään loukkaamaan kanssaihmisiään) 

Yuval Noah Harari : Sapiens - Ihmisen lyhyt historia 
Oma ostos Elisa Kirjasta 

Harari selittää mukaansatempaavasti ja ajatuksia herättävästi ihmiskunnan kehitystä ja syitä suurelle menestymisellemme ja levinnäisyydellemme. Hänen mukaansa avainasemassa ihmisten asemalle luomakunnassa on kykymme tehdä yhteistyötä, joka puolestaan pohjautuu mystiikkaan ja yhteisiin abstrakteihin arvoihin kykenevään mieleemme. Mielikuvitus on kaiken a ja o. Miten muuten voisimme selittää yhteneväiset toimintamallit ja uskomukset ? Pitäähän meidän voida edes kuvitella itseämme joukossa hyödyntävä lopputulema toimiaksemme tietyn kaavan mukaisesti.

Sinänsä Hararin kirjassa ei minulle tullut vastaan varsinaisesti uusia asioita, mutta toki hän kietoo tarinansa uskottavan kuuloiseen, vaikkakin vähän turhankin toistavaan ja painottavaan pakettiin. Uskon kyllä vähemmälläkin toistolla, että tieteellisen uteliaisuuden ja valloitushalun yhdistyminen sai siirtomaavallat hankkimaan uusia alueita historiasta tuntemaamme tahtiin. Onhan se loogista, että ilman tutkimusmatkoja olisi tuskin löytynyt tuntemattomia mantereita, eikä siis olisi ollut myöskään mitään valloitettavaa.

Saamme myös oppitunnin kommunikoinnin ja ympäristön seurannan tärkeydestä. Jos Etelä ja Keski-Amerikan heimot olisivat viestineet keskenään, olivat varoitukset konkistadoreista ehkä saavuttaneet kaukaisemmat heimot ajoissa ja auttaneet heitä ottamaan nämä vastaan hivenen vähemmän hyväuskoisesti.

Kaikkiaan kirja on mielenkiintoinen pläjäys pohdittua asiaa helposti luettavassa paketissa. Parhaimmillaan se riisuu muutamia kiillotettuja kohtia kilvessämme ja pudottaa meidät kipakasti ihmiskunnan kulttuurisen rakenteen ja kehityksen keskelle seuraamaan sokeasti parvitoiminnan sääntöjä kaikessa individualistisuudessamme, mutta välillä hivenen mahtipontinen kerronta myös tuntuu yksinkertaistavan asioita turhan pitkälle. Kukin pohtikoon itse, missä kohdin ja kurkistakoon sopivissa paikoissa peiliin.

Sapiens kannattaa lukea, sillä se auttaa katsomaan nyky-yhteiskuntaakin hitusen kriittisemmin ja kulttuurisen evoluution vaikutuksia etsien. Taidankin koittaa lykätä tämän luettavaksi myös teineille. Pieni näkemysten avartuminen ja ajattelemaan joutuminen ei ole pahitteeksi heillekään (ja sopii myös vanhemmille lukijoille).

Kirjailijalta on tainnut ilmestyä parikin teosta jo tämän jälkeen. (Kuten tavallista, tulen jälkijunassa). Pitänee lukaista nekin jossain välissä.