Luettavaksi ja blogattavaksi Elisa Kirjalta
Kirjabloggaajat ovat innostuvaa porukkaa, jotka haluavat kertoa kaikille muillekin lukemistaan mielenkiintoisista kirjoista. Kaikkein parasta on, jos muutkin ovat lukeneet samoja kirjoja ja niiden tiimoilta syntyy keskustelua. Siksipä tempaus "Lukukivaa kimpassa".
Listalle päätyi muutama kirja, joista bloggaajat sitten valitsivat suosikkejaan. Kirja luettiin ja siihen liittyvä blogiartikkeli julkaistaan saman päivänä samaan aikaan eli NYT.
Minä valitsin luettavakseni Paula Havasteen Tuulen vihat. Tarina 1100-luvulta kuulosti kiinnostavalta sekoitukselta historiaa, taikoja ja tulkintaa kaikkien tuntemasta legendasta. Enkä pettynyt.
Kertte kasvaa Paimion tuvan tyttärenä. Elämä on täynnä työtä hengissä pysymisen varmistamiseksi. Ruoka ja lämpö ovat tärkeimpiä, samoin kuin taiat ja loitsut niiden varmistamiseksi. Metsän väkeä on hyviteltävä, veden haltioita mielisteltävä, tuulen ja tulen vihoja varottava ja kaiken lisäksi elävien keskellä kulkevat jo kuolleiden ihmisten henget. Niitä tosin eivät näe muut kuin Kertte, vaikka hänen sairaalloinen veljensä kohtausten jälkeen saakin ennetietonsa hengen kuiskaamana.
Talon väki tyrannimaisesta isännästä rokonarpiseen piikaan saakka on kuvattu elävästi. Jokainen on omanlaisensa ja jokaisella oma paikkansa maailmassa. Kerten kasvaessa myös vastuu suvun jatkumisesta ja talon menestymisestä painaa yhä raskaampana. Isäntä on hankittava elannon turvaksi ja elon suojaksi. Jos samalla tulee miehen kanssa toimeen tai peräti rakastaa, niin aina parempi. Elämä on kovaa, mutta se ei estä iloitsemasta omalle kohdalle osuvista onnenmuruista.
Kirja on täynnä yksityiskohtaisia kuvauksia talon töistä ja taioista ja lukija oppii (tai muistelee aiemmin oppimaansa) ihan huomaamattaan. Sen verran hyvin historiakuvaukset sopivat tarinankulkuun. Välillä huomasin pysähtyväni oikein ihmettelemään, miten paljon asioita tarinassa olikin tapahtunut, vaikka näennäisesti oli vain luettu arkisista askareista. Eleettömän kerronnan alla kuohuu ja käsitellään vakaviakin asioita, kuten parantumatonta sairautta, naisen alistamista, rakastumista tai omistamisen halua.
Sitten se legenda. Kirjan lopussa tarinaan astuu legendoista tuttu hahmo ja tunnettu rikos saa oman tulkintansa. Pieni kiepsahdus siinä, mitä ehkä oikeasti tapahtui toi tarinaan oman pikantin lisänsä. Minä nautin kirjan lukemisesta muutenkin, mutta tuossa kohtaa totesin melkein hyrisin tyytyväisenä. Mielenkiintoinen tulkinta, joka hymyilytti mukavalla kielijujullaan.
Kirjalla on loppuratkaisi, mutta silti tarina jäi selvästi kesken. Toivottavasti kyseessä on sarjan ensimmäinen osa. Tätä voisi lukea lisää.
Tässä vielä listausta Lukukivaa kimpassa-tempauksen kirjoista ja blogeista, joissa artikkelit julkaistiin 10.10 klo 10.00.
Paula Havaste: Tuulen vihat
http://
http://
http://
http://
http://
http://
Antti Holma: Järjestäjä
http://
http://
Helena Waris: Vuori
http://
http://
http://
http://
http://
http://routakoto.com/
 |
| Luettavaksi ja blogattavaksi vapaavalintaisena Elisa Kirjalta |
Erja taitaa blogissaan kertoa, että kyseessä on sarjan ensimmäinen osa, eli jatkoa luvassa. Luulen, että minäkin luen, jos sellaista tulee, sen verran Kertte kiinnosti, ja etenkin tuo ajankohta, jossa yhdistyvät tavallaan "nykyaika" Kerten modernin ajattelun kautta ja myös kristinuskon valloituksen kautta, ja sitten nuo meidän esi-isiemme syvät juuret ja luonnonusko, joka sentään vallitsi paljon pidempään kuin tämä nykyinen valtauskonto. Kiehtovaa, ja kiva että pidit. Hyvää suomalaisen kirjallisuuden päivän jatkoa!
VastaaPoistaJoo, kirjasta huomaa kyllä ihan selvästi, että tarinan kuuluu jatkua. Pidin tästä en verran, että voisi tosiaa lukea vähän lisääkin.
PoistaOn hienoa, että 1100-luku muuttuu uskottavaksi ja eläväksi romanissa. Henkimaailmaosasto on siinä eläytyvästi kuvattua. juu, jatkoa odotellen.
VastaaPoistaMinustakin tuo aikakausi on kiinnostava, enkä siitä ole lukenutkaan kovin paljon.
PoistaJuu, Gummeruksen sivuilla kerrotaan, että Tuulen vihat on sarjan avausosa. En nyt ihan kauhean malttamattomana jäänyt odottamaan seuraavaa osaa, vaikka kirjan parissa ihan mukavasti viihdyinkin.
VastaaPoistaNiin, tarina tavallaan kuitenkin päättyy kirjassa sillä tavalla, ettei jatkolla ole mitään paniikkia. Se on hyvä. Minua vähän harmittavat aina välillä kirjat, jotka loppuvat ihan kesken ja sitten pitää odottaa vuosi jatkoa.
PoistaLähdin lukiessani siitä, että tämä on aloitus. Pidin tästä kirjasta ja ajasta. Odotan, miten Havasteen keskiajan kuvaus etenee. Minulla on kesken kaksi keskiajan ja yksi muinaisuskon tietokirjaa.
VastaaPoistaSinähän oletkin sitten oikein ekspertti ajan suhteen! Minä luin kirjaa tyytyväisenä osittain ihan sen takia, että koin koko ajan oppivani jotain. :-)
Poista