Kirsi Luukkanen (toim.)/Paula Arvas (toim.) : Miten rikoskirjani ovat syntyneet ? -
Elisa Kirjalta Dekkaripiirin liittymislahjana (näköjään edelleen...)
Liityin tässä taannoin Elisa Kirjan dekkaripiiriin ja sain liittymislahjana suomalaisten dekkaristien yliopistossa pitämistä esityksista (ja parista kirjaa varten kirjoitetusta) kootun sikermän kertomuksia heidän tiestään kirjailijoiksi ja nimenomaan rikoskirjailijoiksi.
Listalla on paljon tunnettuja ja vähän tuntemattomampia suomalaisia kirjoittajia. Esseiden taso ja sisältö vaihtelevat kirjoittajittain, mutta noin yleisesti ottaen on hurjan mielenkiintoista lukea kirjailijoiden omista näkemyksistä siihen, miksi ja miten heistä tuli dekkaristeja. Lisäksi he valottavat myös tapaansa kirjoittaa kirjansa.
Jos tästä tarinakokoelmasta voi jotakin oppia, niin ainakin sen, että kirjailijaksi voi tulla yhtä monella tavalla kuin on kirjoittajia. Joku on kirjoittanut lapsesta saakka, toinen ryhtyy kirjailijaksi vasta kypsemmällä iällä. Samoin kirjojen kirjoittamisen tapa vaihtelee. Osa määrittelee tarinan luvut miltei viimeisiä yksityiskohtia myöten valmiiksi, osa taas kulkee tarinan mukana eikä aloittaessaan tiedä edes rikosta saatikka rikollista... Yhteistä kaikille tuntuu olevan se, että he lukevat ja ovat aina lukeneet paljon. Lisäksi kaikkien mielestä kirjoittaminen käy työstä - jos odottaa inspiraatiota, jää kirja kirjoittamatta. Tekstiä syntyy vain kirjoittamalla.
Kirja toimii myös mahtavana varastona uutta lukemista listattaessa. Sekä kirjailijoiden omat teokset, että heidän mainitsemansa vaikutteet pidentävät luettavien listaa huomattavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti