Tätä jäin miettimään, kun selasin mielipiteitäni muutamasta edellisestä lukemastani kirjasta. Hyvin voittopuolisesti olen joko lytännyt kirjat lattianrakoon tai ohittanut olkapäitä kohauttaen. Onneksi joukkoon mahtuu sentään edes muutama, joihin olen myös oikeasti tykästynyt. (Kuten esimerkiksi Haruki Murakamin "Suuri lammasseikkailu", Marguerite Yourcenarin kirjat ja Sofian maailma jne.)
Onko kyse siitä, että vanhetessa oma maku vahvistuu ja myös uskaltaa todeta, että kaikesta ei pidä ? Vai olenko vain muuttunut krantummaksi ? No, aika näyttänee, miten pidettyjen ja ei -pidettyjen kirjojen suhdeluku muuttuu. Nyt olen yllättänyt itseni jopa laittamasta kirjoja suoraan kiertoon ilman yhtään hetkeä hyllyssäni. Tämä on historiallinen muutos, yleensä koen fyysistä tuskaa kirjasta luopumisen hetken koittaessa...
Vähän olen myös kateellinen kaikille niille bloggareille, jotka ovat ehtineet lukemaan tosi paljon enemmän kuin minä tämän alkuvuoden aikana. Minä sain listalleni tasan 10 kirjaa tammi-helmikuulle.
Mutta Sofian maailma vastaa jo monta lyhyempää kirjaa. ;) Hauskasti sinulla näkyvät nuo luetut kirjat.
VastaaPoistaNjääh, minä olen ehtinyt lukemaan vasta 8 kirjaa tänä vuonna ja se on kyllä varmaan paljon bloggarikeskiarvoa vähemmän.
VastaaPoistaMinäkin luulen, että iän myötä maku vaan vahvistuu. Ja toisaalta hyvä niin, ehkä sitä sitten on vähemmän valikoimaa mistä valita eikä tarvitse joka kirjastokäynnillä yrittää änkeä koko kirjastoa reppuunsa.
Hanna - kieltämättä tuo Sofian maailma vaati vähän keskittymistä :-)
VastaaPoistaTessa - varmaan noin, vielä kun oppisi luottamaan siihen, että tietää, millaisista kirjoista tykkää eikä sortuisi sitten kuitenkin lukemaan kaikkea mahdollista... Ja se kirjan kesken jättäminenkin olisi varmaan hyvä opetella.