Muistatteko näitä ?
Viime aikoina olen kummasti taas selannut vihkojani ja tehnyt uudestaan vuosia sitten kirjattuja reseptejä.
Tästä laatikosta alkoi minun kokkailuinnostukseni silloin joskus 80-luvulla. Äiti tilasi reseptikortteja. Diili oli, että sain pitää satsin, jos olin edellisestä tehnyt ainakin yhden reseptin. Perjantai tai viikonloppu yleensä olikin minun kokkailuaikaani. Melkein joka viikko tein ainakin yhden aterian.
Siitä se sitten lähti. Ei tainnut äiti ymmärtää, mitä tuli aloittaneeksi. En tosin itsekään muista, kenen aloitteesta näitä kortteja ruvettiin tilaamaan. Saattaa olla, että olen itse pyytänyt. Äitini kun ei ole koskaan kokkaamisesta ollut varsinaisesti innostunut, vaikka osaakin tehdä hyvää ruokaa.
Ruoka vie ison osan ajastani ja ajatuksistani vielä nykyäänkin, vaikkei ammattini ole sitä lähelläkään. Kaiken lisäksi satuin menemään naimisiin ranskalaisen miehen kanssa, mikä on lisännyt ruokakeskustelujen määrää entisestään. Vai moniko aviomies soittaa vaimolleen töihin vain kysyäkseen, mitä tämä söi lounaaksi ?
Tässä yhtenä päivänä nostin laatikon lattialle ja selailin kortteja. Sieltä löytyy edelleen monta kokeilemisen arvoista reseptiä. Korealainen lihapata, sitruunakuivakku, rakuunajauhelihapihvit ja monet muut saavat edelleen veden herahtamaan kielelle. Vähän on kuvaustyyli vanhentunut, mutta hei ! Retrohan on muotia ! Hupaisaa oli myös lueskella kasvisosioon listattuja reseptejä. Niistä suurimmasta osasta kun löytyi vähintäänkin pekonia.
Täytyykin pitää laatikko ainakin vähän aikaa poissa kaapin kätköistä. Kun seuraavan kerran aivot lyövät tyhjää illan ruokaa suunniteltaessa, niin täältähän sitä voi poimia esille jonkun vanhan suosikin.
