23.6.2018

Hömppäpömppää laiturilukemistoon

Aina välillä, oli sitten kesä tai joku muu vuodenaika, on mukava lukea tarinaa, jonka tietää loppuvan onnellisesti, jossa ei yleensä ole väkivaltaa ja jonka lukeminen käy keveästi, ilman ylenpalttista keskittymistä. Minulla tällaiset kirjat ovat yleensä joko keveitä viihdedekkareita tai sitten enemmän romanttiseen kallistuvaa hömppää.

Hömppä ei muuten ole millään tavalla halveksiva termi tässä kontekstissa. Huonosti kirjoitettuja tai juoneltaan jo tapahtumattomia tai idioottimaisia kirjoja en siedä ja niitä on valitettavasti tarjolla ihan liian paljon. Minä vaadin laadukasta ja mielellään vähintään pientä hihitystä aikaansaavaa tekstiä ja juonen, jossa myötähäpeäkin pysyy siedettävissä rajoissa.

Suosikeissani parasta ovat usein värikkäin siveltimenvedoin kuvatut monipuoliset henkilöhahmot, sekä yllättävät juonenkäänteet heidän elämässään (toki lopputulema on usein vähemmän yllättävä).

Lukemani viihdekirjallisuuden voi jakaa muutamaan ryhmään:

  1. moderni ihmissuhdekirjallisuus
  2. viihdefantasia 
  3. kotoiludekkarit romanttisella viballa 
  4. historiallinen romantiikka 


Mitä unohdin tai mitä itse suosittelisitte laiturilukemistoon viihdepuolelta ? 

Historiallisen romantiikan kärkinimiä ovat listoillani tietysti Kaari Utrio, Paula Havaste ja Milja Kaunisto, joiden kirjat ovat paitsi viihdyttäviä, myös tarkasti aikakauttaan kuvaavia. Nämä ovat laiturilukemiston aatelia.

Kotoiludekkarit eli Cozy Mysteries ovat minulle aika uusi tuttavuus. Niissä yleensä omalla tavallaan "normaali" (eli ei poliisi tai etsivä) nuori nainen, joutuu vähän vahingossa ratkomaan murhia tai muita rikoksia. Monet näistä sopivat myös kohtaan kaksi eli niissä on jonkinlaisia yliluonnollisia tai fantasiaelementtejä. Viime aikoina luetuissa on erityisesti ratkottu rikoksia haamujen enemmän tai vähemmän ystävällisellä avustuksella, kuten vaikka C.C.Dragonin, Angie Foxin tai Kitty Frenchin kirjoissa. Suomenkielisiä en ole tainnut edes löytää, eli englanti rulettaa lukukielenä.

Viihdefantasiakin on yleensä rikkaampaa kuin ketä tykkää kenestä pohdintaa. Taistelut ja ongelmanratkaisu kuuluvat asiaan. Näistä viime  aikoina olen tullut tykästyneeksi erityisesti Ilona Andrewsin kirjoihin.

Meni monta vuotta ennen kuin edes tulin uudelleen tarttuneeksi suomalaiseen "normaalielämään" sijoittuvaan ihmissuhdekirjallisuuteen. Sain nuorempana jonkinlaisen yliannostuksen, kun kyllästyin vähän turhan kaavamaisiin kuvauksiin (se käy tylsäksi, kun ei ole  muita "hupielementtejä" piristämässä). Viime aikoina olen kuitenkin yllättänyt itseni nauttimassa mm. Sari Luhtasen ja Veera Vaahteran kirjoista. Erityisesti viimeksimainittu on näköjään vakiinnuttanut asemansa niin työmatkalukemistossani kuin kesän rentoutuskirjoissa.



Veera Vaahtera : Sattumalta sinun 
Oma ostos Elisa Kirjasta 
Äänikirjan lukijana Anni Kajos

Karoliina on saanut viimeinkin työtä, joka saattaa johtaa vakinaiseen toimeen. Hänen tehtävänään on ryhdistää yliopiston filosofian laitos ja saada se tuottamaan niin valmistuneita opiskelijoita kuin tieteellisiä artikkeleita. Samaan aikaan hän totuttelee elämään ilman pitkäaikaista poikaystävää Villeä ja tämän moninaista sukua.

Työ ei tietystikään osoittaudu helpoksi, sillä aika stereotyyppiset filosofian laitoksen kammioihinsa piiloutuneet professorit ja muissa hommissa huitelevat opiskelijat eivät ihan helposti taivu moderniin tavoitteellisen tieteentekemisen ajatteluun. Sydänkään ei ole tottelevainen ja Ville pyörii kuvioissa mukana säännöllisesti huolimatta töissä laiskottelevan Matiaksen aiheuttamista väristyksistä.

Pieniä kiemuroita tietysti saadaan aikaisekai, mutta kaikkein tärkein saavutetaan eli elämä menee eteenpäin ja Karoliinakin oppii hiukan päästämään irti peloistaan ja epävarmuudestaan.

Sattumalta sinun on taattua Vaahteraa, mutta en tainnut pitää päähenkilöstä ihan niin paljon kuin aiemmista lukemistani kirjoistaan. Karoliina oli minulle ehkä hiukan liian angstinen ja hieman liiankin epävarma, vielä kollegoitaankin enemmän eksyksissä. Silti kirja on viihdyttävä ja äänikirjaksi varsin sopiva. Anni Kajos tekee lukijana tasaisen varmaa työtä, vaikka alkuun hieman jouduinkin hänen tyyliinsä totuttelemaan. Lopulta se kuitenkin sopi kirjaan kuin nappi silmään ja Karoliina kuulosti elävältä.

Laiturilukemistoon (tai kuunneltavaksi) Sattumalta sinun on oiva valinta, eikä vaadi liiallista keskittymistä, mutta vielä enemmän ehkä suosittelisin kuitenkin Vaahteran Kevyesti kipsissä romaania, jossa varsinkin paljon lukevat löytänevätt enemmänkin samaistumiskohteita. Rakkautta vahingossa puolestaan aiheutti taksikuskia ihmetyttäviä hihityskohtauksia Kööpenhaminaa edestakaisin suhatessani.

26 kommenttia:

  1. Hauska postausaihe!
    Minulle tulee laiturilukemistosta mieleen kirjailijat Cecelia Ahern, Kiera Cass, Kerstin Gier sekä Agatha Christie.
    Todellisuudessa luen kesällä sitä, mikä sillä hetkellä tuntuu sopivalta ja mitä kirjoja sattuu kirjastosta löytymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-)
      Agatha Christie (ja dekkarit yleensäkin) ovat hömpän lisäksi ehdotonta laiturilukemistoa. Hauskasti Instan kyselyssänikin äänet menivät aika tarkkaan tasan...

      Poista
  2. Kiitos monipuolisesta postauksesta; varsinkin tuo Veera Vaahtera on ollut uudempia omia löytöjäni. Cozy crime/mysteries-osastolta tuli monia uusia vinkkejä. Luin yhden cozy-aiheisen suomalaisen teoksen, Eva Frantzin Sinisen huvilan, joka oli aivan mainio (S&S, 2017)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä. Täytyykin kurkata tuo Sininen huvila. Englanniksi cozy mysteries-tyylistä kirjallisuutta julkaistaan todella paljon, mutta taso myös vaihtelee suuresti.

      Poista
  3. Moikka! Osallistun tähän sunnuntaistriimiin ja aloitan kommentoinnin sinun blogistasi. Kiva postaus, monenlaisia vinkkejä, joista moni kyllä sopii muuhunkin tarkoitukseen kuin vain laiturilukemiseen. Mm Kaari Utriota ja muita historiallisen viihteen kirjailijoita luen erityisesti pimeinä talvi-iltoina. Minulla kesälukemista ovat erityisesti dekkarit. Mukavaa kesäkuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monella tuntuvat dekkarit olevan kesälukulistan kärjessä, enkä minäkään niitä karsasta. Varmasti tulee (ja on jo tullutkin) luettua myös niitä kesän aikana.
      Kiva, kun tulit käymään :-)

      Poista
  4. Cozy mysteries kuulostaa ihanalta, enpä ollut näistä koskaan kuullutkaan! Kiitos vinkeistä, pitää tutustua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat varsin mukaavaa ja rentouttavaa viihdettä

      Poista
  5. Olen käsittänyt Cozy crimen tarkoittavan dekkareita, joissa ei ole raakaa väkivaltaa. Olen lukenut yhden sellaisen eli Eva Frantzin Sinisen huvilan, jossa pidin erittäin paljon. Ai niin, olen lukenut myös Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani, mutta en lukiessa tajunnut sen olevan cozya.

    Onko siis niin, että maailmalla cozyyn liittyy haamuja, yliluonnollista, fantasiaa yms. elementtejä? Jos näin on, niin taidan pitäytyä suomalaisessa cozyssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän toki aina liity fantasiaa. Minä olen käsittänyt Cozy crimen tarkoittavan sellaista vähän kotoisaa, ei poliiseja päähenkilöinä sisältävää dekkaria - ja tosiaankin ilman pahempaa väkivaltaa. Joissain sitten hypätään vähän sinne yliluonnollisenkin puolelle.

      Poista
  6. Ei kai cozy dekkareissa kuulu haamuja olla? Christiet ja Sayersit ovat minusta perinteistä cozya. Haluaisin lukea sitä. Olen vähän kyllästynyt sekä yhteiskunnalliseen että etenkin väkivaltaiseen rikoskirjallisuuteen. Tuoreista kotimaisista Eppu Nuotion Ellen Lähde -sarja on minusta cozya. Laiturille tai riippukeinuun suosittelen ei-dekkariosastolta Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-kirjojen maalaisromantiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei kai varsinaisesti kuulu tosiaankaan. Nämä vaan ovat tyylillisesti vaan osittain sellaisia.
      Hmm... minä en välttämättä Christietä ja Sayersia kaikilta osin cozyksi laske - paitsi tietysti Miss Marplet!
      Ja minäkin tykkään Ellen Lähteestä! Selvää cozya!
      Kiitos myös Jylhäsalmi-vinkista. Ihan uusi tuttavuus minulle.

      Poista
  7. Tämäpä oli mielenkiintoinen kirjoitus! :)
    Omaan laiturilukemistooni kuuluvat Jane Austenit, historialliset romaanit, sir Conan Doylen Holmes-tarinat sekä sarjakuvat. En ole lukenut vielä paljon Christietä tai Cecelia Ahernia, mutta voisin kuvitella heidänkin tuotantonsa sopivan minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa ihanalta lukulistalta :-)

      Poista
  8. Mikä ihana sana tuo laiturilukemisto. Heti tuli fiilis, että nyt pitää etsiä jostain laituri, missä lukea. Lähin kiva miljöö taitaa olla muutaman kilometrin päässä Nallikarissa, mutta nahkani on vähän liian herkkä palamaan suuren kertoimen aurinkovoiteesta hulimatta, jos ei ole varjoa tarjolla. Pidän kuitenkin mielessä, sillä minusta on ihanaa lukea ulkona, kunhan vain löydän oikean paikan.

    Minun suosikkejani kevyemmästä kirjallisuudesta (toivottavasti tässä olisi pari uuttakin nimenä sinulle), joita voisin kuvitella luettavaksi laiturilla:

    - Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea (nuortenkirja, mutta ainakin minulle kolahti kovaa, 5/5 lukukokemus)
    - Cecelia Ahern: Tapaaminen Elämän kanssa
    - Nicola Yoon: Kaikki kaikessa
    - Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens (toinen 5/5 nuortenkirja, jonka haluan ehdottomasti lukea uudelleenkin)
    - Diana Gabaldon: Muukalainen
    - John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
    - Murray Bail: Eukalyptus
    - Matt Haig: Radleyn perhe
    - Isabel Abedi: Lucian
    - Nora Roberts: Morriganin risti
    - J.D. Robbin Eve Dallas-dekkareita (1. osa Alaston kuolema)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossahan oli vaikka mitä uusia tuttavuuksia! Kiitos.
      En itse asiassa taida tuntea kuin Cecelia Ahernin, Gabaldonin, Greenin ja Robbin... Niin ja Nora Robertsilta olen jotain lukenut, mutten vissiin juuri tuota!

      Poista
  9. Myös minä luen aina välillä kirjoja, jotka varmasti osuvat määrittelemääsi hömppä-kategoriaan. Tosin siinäkin pyrin poimimaan teoksia, joissa on jotain kiinnostavaa, ihan pelkkä "säilötty rakkaus" ei sykähdytä. Luen nämä romcomit yleensä englanniksi ja jotenkin ne tuntuvat niin paremmilta. Esimerkiksi Sophie Kinsellan ja Marian Keyesin kieli on sujuvaa ja monipuolista, aiheet ajankohtaisia ja sanailua voi kuvata adjektiivillä "witty".
    Mutta romcomien kanssa on sama kuin dekkarien kanssa, kahta ei haluta lukea peräkkäin, vaan juuri sopivasti välipaloina vaativampien kirjojen lomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yksi kerrallaan - Paitsi todellisessa stressitilassa. Silloin minulla menee muutama peräkkäin

      Romcomissa on vähän sama kuin poplaulluissa - helpommin nieltävää englanniksi. Mistähän se johtuu ?

      Poista
  10. Ai juu, plussat vielä laiturikuvasta, joka taitaa olla iltaisten koiralenkkieni vakkari nuuskimispiste! #haukilahti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hassua, ettei koskaan ole törmätty tuolla.

      Poista
  11. Kyllä, laatuviihteelle on aina tilausta, olipa sitten kesä tai talvi! Minä olen itse asiassa usein kesäaikaan ottavaisempi haastavammalle kirjallisuudelle kuin muulloin. Työarki sisältää niin paljon tekstin pyörittelyä, että hömppään tulee turvauduttua entistä useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa huomaan kiireiseen työaikaan lukevani joko jotain hidastempoista ja keskittymistä vaativaa tai sitten jotain ihan hömppää. Molemmissa on sellainen pieni nollauksen tuntu. Viime aikoina tosin on työ-överi mennyt jo sen verran pitkälle, että fyysinen väsymys jo aiheuttaa keskittymiseen pieniä hankaluuksia ja silloin kevyt hötö saa aivot paremmin pois ylikierroksilta.

      Poista
  12. Ah, hömppä, suuri rakkauteni! Ja nimenomaan positiivisessa mielessä. Kyllä hyvä hömppä maistuu lähes aina, se on ihan vissi. Tunnistan itseni lukijana tuosta värikäs henkilökavalkadi, ei väkivaltaa, kivoja kiemuroita jne.

    Veera Vaahterasta tykkään nimenomaan äänikirjoina, Kevyesti kipsissä luin kyllä ihan kirjakirjana mutta Rakkautta vahingossa meni Kajoksen lukemana. Kajos on minulle tuttu oivallisena (musikaali)näyttelijänä ja pidän kovasti myös hänen lukutyylistään.

    Olethan lukenut Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-kirjoja? Siinä on kesähömppää parhaimmillaan, ainakin minulle.

    Laitan Ilona Andrewsin korvan taakse, kunhan saan nämä jo odottamassa olevat "vauhtifantasiat" luettua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin ja tuo Kaunisto ja Havaste! Vahvasti lukulistalla, ärsyttää kun en ole niitäkään saanut aikaiseksi vaikka kiinnostaa hirveästi.

      Poista
    2. Lukulista on aina pidempi kuin mitä ehtii - ja nyt minä olen sortunut pahemman kerran Elisa Kirjan kesäalessa, joten jo ihan käytännössäkin lukemista odottavien lista on ylenmääräisen pitkä...
      Kiitokset Jylhäsalmi-vinkistä! En tosiaankaan olen noihin vielä tutustunut. Saakohan niitäkin ekirjoina ?

      Poista
    3. Hihii, eka osa Jylhäsalmi-sarjaa onkin juuri alessa Elisa Kirjassa... arvaa sorruinko ? 3,90€...

      Poista