Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuulokkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuulokkeet. Näytä kaikki tekstit

13.4.2019

Katsaus kuuloketilanteeseen


Kuulokekatastrofi on selätetty, mutta ei tässä vielä auvoisesti äänikirjoja kuunnellen auringonlaskuun ratsasteta. Tosin hevospelkoni tekee sen, etten varmaan ratsastaisi muutenkaan. Kahdet kuulokkeet ostin Sudio-verkkokaupasta. Tuohan on ainoa merkki, jonka Bluetooth korvakuulokkeet ovat minulla kestäneet puolta vuotta kauemmin...

Sitten huomasin, ettei kuulokkeiden ostaminen ole vielä tarpeeksi. Ne pitää myös muistaa ottaa mukaan! Lähdin muutaman päivän työmatkalle vain huomatakseni lentokentälle saapuessani, ettei mukana ole  yksiäkään kuulokkeita... Kentän elektroniikkakaupassa oli onneksi ale, jossa nappikuulokkeet piuhan kera maksoita alle 15€ ja mukaan sai vielä kuljetuskotelon. Nyt on sitten työlaukussakin kuulokkeet valmiina odottamassa seuraava unohdusta...

Lentokoneessa istuessa piuhakuulokkeet ovatkin oikeastaan se kaikkein paras vaihtoehto. Minua aina hieman häiritsee, kun lentokonetilaan laitettuna puhelimesta menee Bluetooth pois päältä ja sitten se pitää laittaa kuulokkeita varten uudelleen päälle. Mitä, jos kone putoaakin sen takia, että minä halusin kuunnella kirjaa ? Tiedän, mitä nyt ajattelette, mutta minkäs sitä tuntemuksilleen voi ?

Sudion kuulokkeista toiset (mustat) olen ostanut erityisesti ulkoiluun ja työmatkoille. Sudio Trettonin kuulokemuotoilu on vähän erilainen kuin yleensä. En ole ihan varma, pystyvätkö nuo lopulta yhtään paremmin kuin muunmalliset, mutta ääni on selkeä ja miellyttävä ja toiminnot helppoja. Piuha ei mene solmuun, mutta toisaalta se on pikkuisen raskas, mikä vaikuttaa osaltaan kuulokkeiden paikoillaan pysyvyyteen. Silti olen varsin tyytyväinen ostokseeni.

Valkoiset kuulokkeet ostin kotikäyttöön. Klar-malli on myös vastaäänikuuloke, mutta valitettavasti en kyllä huomaa suurtakaan eroa oli ominaisuus päällä tai ei. Yleisesti ottaen tykkään näistäkin kuitenkin kovasti.  Tämänmalliset pysyvät hyvin paikoillaan, eivätkä nämä paina korvia liikaa.

Nyt ei siis ole mitään syytä jättää äänikirjoja lukematta, paitsi ehkä non-stop työpäivien jättämä väsymys, jonka myötä uni tulee yleensä viisi minuuttia tarinan alkamisen jälkeen.

Jotain sentään olen saanut kuitenkin kuunneltua. Töistä irtautuminen onnistuu aina yhtä helposti Agatha Christien dekkarien parissa. Viimeksi kuuntelin tutun tarinan Kuolema Niilillä.


Kansikuva WSOY


Agatha Christie : Kuolema Niilillä 
Oma ostos Elisa Kirjasta
lukija : Lars Svedberg 

Yhtään ei haitannut, vaikka itse asiassa muistin ratkaisun. Christien tapa luoda tarinalle taustaa ja pohjaa ja rakentaa rikos vasta henkilöiden ollessa tuttuja ja juonen jo tihentyessä pelkästään heidän välistensä jännitteiden vuoksi, on taiturillinen ja polveilevaa tarinaa on nautinnollista seurata, vaikka sen periaatteessa jo muistaisikin.

Kun lukijana vielä lisäksi on Lars Svedberg... no, työasiat jäävät mielestä aivan varmasti ja todellinen rentoutuminen voi alkaa. Tämän parissa en edes nukahtanut kesken. (Tosin en myöskään kuunnellut sitä kesken rankanpuoleisen työmatkan).

Hercule Poirot on lähtenyt lomamatkalle Egyptiin. Laivamatkalle Niilin nähtävyyksiä katsomaan kokoontuu sekalainen joukko matkustajia, joiden väliset yhteydet yllättävät. On juuri avioitunut miljönääriperijätär miehensä kanssa, tuoreen aviomiehen entinen kihlattu, liikemies, italialainen arkeologi, asianajaja, kirjailijatar tyttärineen, seurapiirirouva seuraneitinsä kanssa ja nuori mies äitinsä seurana. Kaikki henkilöhahmot kuvataan elävinä ja värikkäinä. Tuttuun tapaan kavalkadi on runsas ja Egyptistä huolimattaa hurjan englantilainen.

Samoin myöskään rikoksista ei ole pulaa. Poliittista kiihotusta, koruvarkauksia, petoksia ja tietysti murha, Poirotilla on mistä valita niin rikosten kuin rikollisten joukossa.  Lukija voi tehdä omia olettamuksiaan ja nauttia tarinasta. Kuolema Niilillä on yksi suosikeistani, jonka tulen varmasti kuuntelemaan vielä joskus uudelleen.

9.7.2016

Sudio Vasa Blå eli Bluetooth-kuulokkeet äänikirjatestissä


Jo jonkin aikaa olen etsinyt kuulokkeita, jotka saisi johdottomasti (Bluetooth) yhdistymään puhelimeen ja joilla onnistuisi sekä puhelujen hallinta että äänikirjojen kuuntelu. Instassa silmiini osuivat Sudio Vasa Blå - kuulokkeet ja pyysin niitä testattavaksi.

Nyt olen jonkin aikaa kuulokkeiden kanssa toiminut ja tässä ajatuksiani.

Ehdottomat plussat:

(1) Johdottomat kuulokkeet ovat juuri niin hyvät kuin arvelinkin. On ihanaa, kun ei johto ota koko ajan kiinni vaatteisiin tai laukkuun ja kuulokkeet saa sadekelilläkin nätisti kauluksen ja hupun alle vaikka puhelin onkin suojassa laukussa.

(2) Äänen laatu on aivan mahtava ja hiljaisempikin äänikirjan lukija kuuluu hyvin, vaikka ympärillä metelöitäisiin. Yleensä varsinkin matalat miesäänet ovat aivan mahdottomia kuunneltavia hälyssä.
Tosin en näin lomalla ole vielä testannut ratikassa ja metrossa - ne ovat edessä sitten kun työ taas alkaa.

(3) Kuulokkeilla on kivannäköinen nahkakotelo säilytystä ja kuljetusta varten. Kyllä se vaan tuo sellaisen pienen luksuksen tunnun, kun tavarat ovat kauniisti pakattuja - eivätkä itse kuulokkeetkaan näytä yhtään hullummilta!

(4) Vaikka alla urputankin vähän noista ohjaus"mötiköistä" niin on se ihan mahtavaa, kun puhelimeen saa vastattua kaivamatta sitä laukusta. Ohjaus on myös intuitiivinen ja totuin tosi nopeasti painamaan oikeasta kohdasta - toisin kuin tähän saakka käytössä olleilla piuhallisillakin kuulokkeilla.



Pohdituttaa vielä: 

(1) Minulla on oudot korvat. Tuollaiset sisään painettavat kuulokkeet eivät meinaa pysyä sitten millään. Sudio-paketin mukana tuli monta kokovaihtoehtoa kuulokesuojuksiin, joten sopivuutta pääsee testaamaan. Otin käyttöön kaikkein pienimmät ja ne jo pysyivät paremmin. Seuraavaksi kokeilen kaikkein suurimpia - ihan siltä varalta, että ne "jumittuisivat" paikoilleen hyvin. Kiva, kun pääsee kokeilemaan, mikä sopii.

(2) Kuulokkeiden "nauha" on jotenkin vähän paksun ja raskaan oloinen. Vaati pientä totuttelua, että sain sen asetettua hyvin paikoilleen. Samoin akku ja ohjauspaneeli painavat painollaan kuulokkeita korvista alaspäin. Ehkä ne voisivat olla jotenkin lähempänä niskaa... Ei kuitenkaan mitenkään häiritseviä ominaisuuksia nämä ja äkkiä unohtuivat käytössä.


Kokonaisvaikutelma?

Kaikkiaan siis varsin positiiviset kokemukset minulla on Sudio Vasa Blå kuulokkeista. Totuin käyttöön nopeasti. Akku riittää ainakin viikon intensiiviseen kuunteluun ja maratonpuheluihin siskon kanssa. Kuulokkeet asettuivat elämääni jouhevasti ja niistä on tullut välttämätön varuste laukkuun, (ja korville), aina kotoa poistuessani.

Sudio Sweden haluaa myös tarjota lukijoille mahdollisuuden hankkia Vasa Blåt (tai muita Sudio-tuotteita)  15% alennuksella koodilla Minna16, jos olette kiinnostuneita niin kurkatkaa kauppaan :-) 

Sunnuntain lukumaratonilla kuulokkeet pääsevät taas tositestiin - niiden varassa kun on päivän ulkoilu ja muut kirjan vierestä pois vievät touhut.



1.7.2016

Vakavaa valmistautumista - Lukumaraton on täällä kohta

Mitäs luulette? Pärjääkö tällä pinolla 24h lukumaratonin?



Tämä on vakavaa touhua. Pitää valmistautua kestävään suoritukseen, joten tätä kirjapinoa olen rakennellut asiaankuuluvalla hartaudella.

Tarvitaan:

  1. Lyhyitä tarinoita, joita voi napsia välipaloina (Kobossa Shimo Suntilan Tähtiviima) 
  2. Jotain ei-hömppää, johon voi uppoutua (Sofi Oksasen Norma ja/tai Minna Rytisalon Lempi) 
  3. Ihan hötöä aivojen nollaukseen (Peter Mayle: Bon appetit) 
  4. Vera Valan dekkari (perinne jo!) ja pari muutakin dekkaria varuiksi (Philip Kerrin historialliset) 
  5. Fantasiaa ei pidä unohtaa (Katri Alatalo: Älä riko pintaa) 
  6. Kevyttä nuorisokirjaa lepuutushetkiin (Jacob Grey: Varismiekka) 
  7. Jonathan Franzenin Muutoksia on listalla, koska se ei oikein etene näköjään muuten, Ehkä lukumaratonin pyörteissä? Riskinä tietysti maratonhyytyminen, mutta onneksi on noita muita sitten verryttelyyn. 
Lisäksi pitää olla puhelimessa äänikirja valmiina pakollisia taukoja ja kotitöitä varten eli
- Lasinkirkas, hullunrohkea - Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta
- tai vaihtoehtoisesti Robert Galbraithin Pahan polku

Tänä vuonna lukumaratonin(kin) aikaan minulla ovat testissä myös kauan etsimäni Bluetooth yhteyden kautta sekä puhelut että äänikirjan välittävät kuulokkeet eli Sudio Vasa Blå 

Kobo on täynnä penkillä odottavia varapelaajia ja kirjahyllyssä lukemattomien rivi valmiina.
Eväät pitää vielä suunnitella...


TULE MUKAAN! 

Jollet vielä ole ilmoittautunut mukaan niin ilmoittautuminen onnistuu  TÄÄLLÄ! Tervetuloa! Meitä on jo melkein neljäkymmentä!

Lukijoilla on muuten mahdollisuus hankkia  itselleen Sudio tuotteita 15% alennuksella koodilla Minna16 
- Tulen tässä lähiaikoina kommentoimaan noita Bluetooth-kuulokkeita, kunhan olen ne korvilla kuljeskellut tarpeeksi, mutta toki voitte kurkata jo nyt kauppaan, mitä sieltä löytyy.

24.6.2013

Kuukauden kapine : Kuulokkeilla äänikirjaa

Olen kokeillut muutaman äänikirjan kuuntelua. Viimeisimpänä luurissa soi alunperin näytelmäksi kirjoitettu Agatha Christien Seitti. Aiemmin olen kuunnellut muutaman lastenkirjan poikien kanssa  Kirjat kuunneltiin pääasiassa sisätiloissa ja puhelimen kaiuttimella. Mielessä kuitenkin väikkyivät äidin omat kävelyt, jolloin voisi keskittyä paremmin pidempäänkin tarinaan. Siihen taas tarvittaisiin ehdottomasti kuulokkeet.

Itse kuuntelulaitteeksi minulla on valikoitunut puhelin. Ei minulla edes ole mitään sen kummempia soittimia olemassa ja puhelinhan nyt on aina muutenkin mukana. Lumia 710 on osoittautunut oikein oivaksi äänikirjasoittimeksi ja Zune-ohjelmalla käy äänikirjojen lisääminen puhelimen muistiin todella käteväksi.



Hankalaksi osaksi äänikirjojen kuuntelulaitteistoa siis osoittautuivat kuulokkeet. Niiden suhteen minulla on muutama ihan ehdoton vaatimus :
  • ei normaaleja puhelimen nappikuulokkeita - ne eivät kertakaikkiaan vaan pysy minulla korvissa, jolloin lopputuloksena on erittäin ärtynyt kuuntelija.
  • mahdollisimman vähän mitään johtoa. Saan ne aina solmuun ja touhutessa onnistun aina vetämään johdosta johonkin suuntaan, jolloin kuulokkeet tippuvat. 
  • äänentoiston pitää olla tarpeeksi hyvää laatua, jotta ohimenevät autot tai leikkivät lapset eivät katkaise tarinaa väärässä kohtaa (eikä oikeaa kohtaa kaiketi ole olemassakaan) 
Ihan ensimmäiseksi testailin isännän kuntosalikeikkoja varten ostamia kuulokkeita; joissa on sellainen korvan taakse kiertävä kiemura. Autojen äänet tulivat selvästi läpi ja oikeanpuoleinen kuuloke tippui tasaisin väliajoin. En ymmärrä, mikä noita minun korviani oikein vaivaa. Hiljaisilla alueilla ja paikalla pysyessä toimi oikein hyvin.


Tarkempaa testiä

Saadakseni vähän laajempaa kuvaa kuulokkeista, suuntasin S&C-liikkeeseen. Siellä Erik ystävällisesti kuunteli tyhmemmätkin kysymykset ja esitteli kärsivällisesti eri kuulokkeita. Suosikikseni nousivat B&W (Bowers & Wilkins) P5 - kuulokkeet (kuvassa nro 4). Hintaakin tietysti on enemmän kuin monissa muissa (299 Eur), mutta liikkeessä olleen television räiskintäfilmin äänet eivät tulleet häiritsevästi läpi ja kuunneltava ääni oli oikeasti komean kumea.

Äänentoisto siis oli kohdallaan ja mukavuuskin todella hyvä, sillä kuulokkeet on pehmustettu todella miellyttävän tuntuisiksi. Ulkonäkö lienee tottumiskysymys. Kävin kurkistamassa kuvaani ikkunaheijastuksesta. Ensimmäinen assosiaatio vei jonnekin avaruusfilmien maailmaan. Toisessa kuvittelin itseni sellaiseen 90-luvun surffifilmiin rullaluistelemaan Californian rannalle. Ei puuttunut kuin pikku toppi, mikroshortsit ja iästä pois tuollaiset reippaat parikymmentä vuotta.

Saman valmistajan toinen malli, eli B&W P3 (kuvassa nro 1)  oli sekin ihan ok. Hinnan halpenemisen (199 Eur) huomasi taviskäyttäjä lähinnä kuulokkeiden pehmeydestä, joka tosin saattaa vaikuttaa myös kuuntelukokemukseen. Kuulokkeet ovat vähän pienemmät eli eivät peitä korvaa ihan samalla tavalla, mikä vaikuttanee ulkopuolisten äänien eristykseen.

B&W-malleissa on myös selvästi ajateltu tällaisia ei-paikallaanpysyviä äitejä, jotka onnistuvat kuulokkeen johdot sotkemaan ja rikkomaan. Molemmissa malleissa sai kuulokejohdon irti helposti toisesta kuulokkeesta ja vaihdossa selviäisi pelkällä johdon uudistamisella.Vielä kun olisivat varustaneet sellaisella johtokelaimella, jolla johdon saa nätisti rullaan säilytystä varten, niin olisi paketti lähtenyt mukaan oli hinta sitten mikä hyvänsä.


Nappi korvaan

Kokeilin myös saman valmistajan (B&W C5)  nappikuulokkeita. Niissä kuulokeosa laitetaan käytännössä korvaan sisään ja tuo kuvassa (numero 3) näkvä kiemura asetetaan korvalehdessä olevan rustokiemuran alle. Kuulokkeet tuntuivat pysyvän hyvin paikallaan ja kuuntelukokemus oli hyvä.

Jäin vain vähän miettimään niitä paljonpuhuttuja terveysvaikutuksia. Siitähän on hurjasti julkisuudessakin käyty keskusteluja, miten paljon kuuloon vaikuttaa se, että ääniaallot syötetään suoraan kuuloelimiin, eivätkä ne pääse hajautumaan ilmaan (kuten tavallisissa kuulokkeissa). Enpä tiedä, onko asiassa oikeaa laitaa vielä määritelty, mutta tällä kertaa jäivät kuulokkeet ostamatta (179 Eur). Ihan sama tilanne lienee myös  puhelimen mukana tulevilla kuulokkeilla sekä noilla isännän urheilukuulokkeilla, vaikkeivat ne ihan yhtä sisällä korvassa olekaan.

Yhteenvetona näistä sanottakoon, että ensimmäistä kertaa onnistuin liikkumaan kuulokkeen putoamatta joka toisella askeleella. Siitä iso plussa ! Johtorullaajaa jäin näissäkin kaipaamaan... 


Kuulokehiljaisuutta etsimässä 

Kokeilin myös Tivoli Audion Active Noise Canceling kuulokkeita (kuvassa numero 2) 179Eur.

Olen kuullut hyvää näistä hiljaisista kuulokkeista niitä avokonttoreissa käyttäviltä kollegoilta, mutta itse en kyllä huomannut suurtakaan eroa sen mukaan oliko äänimuuri-ominaisuus päällä vai ei. Tarkoituksenahan olisi, että ympäristön äänet eivät kuulokkeita käyttämällä pääse häiritsemään joko kuuntelukokemusta tai hiljaisuudessa keskittymistä. Minä kuitenkin kuulin kuulokkeillakin television äänen aika selkeästi, vaikkakin vaimennettuna. Joko en osannut käyttää toimintoa - tai sitten lupaus on vähän liioiteltu. Ainakin näin kotitoimistossa töitä tekevän on vaikea kuvitella tämän kokemuksen perusteella, että näistä kuulokkeista olisi varsinaista hyötyä työnteossa lasten pyöriessä ympärillä. Parempi suoja lienee vuosien varrella hankittu rautainen keskittymiskyky.


Mitä sitten ? 

En siis ostanut kuulokkeita, vaikka noita kalleimpia tekikin mieli. Olisin myös ihan mielelläni ottanut mukaani nuo nappikuulokkeetkin. Ei kai kirjojen kuuntelulla sentään saisi samanlaista vahinkoa aikaiseksi kuin esim. hevirokilla ? Muutaman äänikirjan olen käynnin jälkeen ostanut, joten tarvetta olisi. Ehkä nyt kuitenkin toistaiseksi jatkan vielä vain puhelinta kuuntelemalla ja lainaamalla isännän kuulokkeita (29 Eur Intersportista). Ehkä hän sitten jossain kohtaa hermostuu ja ostaa minulle jotkut hienot päästäkseen lainauspyynnöiltä rauhaan. Sitä odotellessa...