Taustapeili - vuoden 2019 mieleenpainuneimmat kirjat ja viimeinen käppyrä

Yli sata kirjaa vuoden aikana on paljon, mutta paljon on myös erilaisia kirjoja. Melko mukavasti olen onnistunut vuoden aikana lukemaan monenlaista kirjallisuutta, mutta yksi genre on 2019 ylitse muiden. Dekkarit ovat nimittäin dominoineet lukulistaa melkoisen suvereenisti.

Fantasian ja scifin osalta tosin täytyy sanoa, että lasten- ja nuortenkirjoihin on piilotettuna 4-5 myös "aikuisten" genreluokitteluun sopivia, joten luku voitaisiin tulkita vähän isommaksi. Silti 17 on aika paljon vähemmän kuin 34, itse asiassa vain puolet.

Aiempina vuosina dekkarit ja fantasia ovat olleet tasapäisempiä ja useampana vuotena fantasia itse asiassa dominoi lukulistaani. Mistä muutos sitten voi johtua? Olenko jo lukenut kaikki hyvät fantasiat?

Enpä usko. Luulen syynä olevan ainakin osittain, että olen vuoden 2019 kuunnellut todella pitkiä fantasiagenren kirjoja. Nimenomaan kuunnellut. Raymond E. Feistin Magician-sarjan kirjoissa on yhteensä kuunneltavaa jo yli kahden työviikon verran. Samassa ajassa lienee sujahtanut useampikin lyhyempi dekkari.

• Raymond E. Feist : Magician, Silverthorn, Darkness at Sethanon Mahtavan perinteistä eeppistä fantasiaa matkakertomuksineen ja maailmojen välisine haasteineen. Taikuutta ja ystävyyttä. 

Huomaan myös siirtyneeni viihdefantasian rentoutuskäytöstä cozy mysteryyn. Sama idea, mutta vähemmän fantasiaelementtejä. Nopeita luettavia, jolloin kirjojen lukumäärä kasvaa. Nämä kirjat eivät jätä suuria muistijälkiä, mutta hyvät genrensä edustajat naurattavat ja nollaavat aivojen stressitasoa tehokkaasti. Parhaiten mieleen taisivat jäädä Deanna Raybournin riemastuttavasti kirjan ajankohdan naiskuvasta poikkeava tutkimusmatkaileva perhostenkerääjä Veronica Speedwell, joka selvittelee  niin omaa syntyperäänsä kuin karmeita murhia epäsovinnaisen kumppaninsa kera, sekä Sara Rosettin 20-luvun "High Society Lady Detective"

• Deanna Raybourn:  A Treacherous Curse (osa 3, jonka luin 2019) 
• Sara Rosetti: Murder at Archly Manor, Murder at Blackburn Hall, The Egyptian Antiquities Murder

Mutta siis, kaikkiaan 34 dekkaria. Edellä  mainittujen lisäksi peruslukemistoon kuuluvat tietysti muutaman sarjan jatko-osat kuten pari Flaviaa sekä Björk-sarjan jatko. Christieitä on vuoden aikana tullut tietysti luettua (tai lähinnä kuunneltua) muutama, samoin kuin Sherlock Holmesin tapauksia* (*kurkkaa ihan alas niin tiedät miksi).

Parhaiten dekkareista mieleen ovat kuitenkin jääneet Sujata Masseyn Murha Bombayssa sekä outo, dekkarigenren rajoilla keikkuva, Oyinkan Braithwaiten My sister the serial killer. Ensimmäisen parissa viihdyin, toinen oli kaikessa häiritsevyydessään kiehtova.

• Sujata Massey : Murha Bombayssa  Intiaan sijoittuva, ajankuvaltaan ja henkilöhahmoiltaan mielenkiintoinen rikostarina päähenkilönään aikansa harvinaisuus eli naisasianajaja. 
• Oyinkan Braithwaite: My sister, the serial killer Kirja on nimensä mukainen, mustalla huumorilla silattu tragedia. 

Mitäs muuta ? 

Ensin mietin, että melko harva vuoden aikana lukemani kirja on tehnyt mieleenpainuvan vaikutuksen, mutta onhan noita.

1) VUODEN "KUUMOTTAVIN" (tietokirja)

Riku Rantala / Tunna Milonoff: Selviytymisopas - Maailma muuttuu, näin jäät henkiin 
Maailman ja ympäristön tilaa luotaava Selviytymisopas jäi parhaiten mieleen (aiheensa lisäksi) muotonsa ansiosta. Pieni vastakkainasettelu optimistisen ja pessimistisen näkökulman välillä herätteli itsekin miettimään ja ehkä tekemäänkin jotain.

2) VUODEN KOSKETTAVIN (tietokirja)

Krista Launonen: Ofelian suru 
Ehkä hieman yllättenkin minuun on vedonnut tällä kertaa eniten tietokirja eikä romaani. Ofelian suru on kaunis kuvaus surutyöstä ja samalla mielenkiintoinen paketti tietoa taiteesta, historiasta ja erityisesti yhden maalauksen tarinasta.


3) VUODEN PIRISTÄVIN (viihde)

Niina Mero : Englantilainen romanssi 
Romanttinen klisee toisensa perään, mutta tietoisesti ja niille virnistellen. Tykkäsin. Tämä oli erittäin piristävää luettavaa rankan työperiodin keskellä.

4) VUODEN PUNASTUTTAVIN (viihde)

Lady Lipstick: Lipstick Mafia Stories
Suoraa puhetta Whatsappista  eli miten naiset retostelevat elämäänsä ja varsinkin miehiään. En kyllä ihan tunnistanut omien ystävieni kanssa viesteilyä tuosta tyylistä, mutta kukin tavallaan... Ehkä minä olenkin vanhanaikainen ja ylenmäärin keski-ikäinen.


5) VUODEN HYPE-PETTYMYKSET

Olen yleensä aika skeptinen kovasti hypetettyjen kirjojen kanssa, joten harvemmin varsinaisesti petyn. Näiden kohdalla ehkä kuitenkin odotin pikkuisen enemmän.

Nina Lykke: Ei, ei ja vielä kerran ei (nykykirjallisuus)
No ei sitten. Ei kolahtanut, hymähdytti muutamaan kertaan ja lievästi ärsytti. En tunnistanut keski-ikäistä kriiseilyä. Lähinnä vaikutti vähän keskenkasvuiselta touhulta, vaikka ehkä se pointti olikin juuri siinä.

Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (viihde)
"Olin etukäteen valmiiksi epäluuloinen. Nuorehkö poikaystävästään eronnut nainen vaeltelee Helsingissä ja syö sipsejä. Ei kuulostanut minun kirjaltani. Olin oikeassa."
Eli ei varsinainen yllätyspettymys, mutta joskus olisi kiva yllättyä toisinpäin

6) VUODEN VÄKIVALTAISIN

Niklas Natt och Dag: 1793 (historiallinen)
Minä en yleisesti ottaen pidä kovin tarkoista väkivaltakuvauksista. Tässä kirjassa historiallinen konteksti ja henkilöhahmot olivat mahtavia, mutta välillä yökötti.


7) VUODEN KIEHTOVIN

Tatu Kokko : Kävelevien patsaiden kaupunki (nykykirjallisuus)
Monitasoinen ja aistillinen romaani, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa. Tätä ei oikein voi summata helposti pariin sanaan, sen verran runsaasta kokonaisuudesta on kyse. Kaunis.


8) VUODEN SULOISIN

Ilkka Auer: Domowik (nuortenkirja)
Kauhua nuorille lukijoille suunnattoman suloisessa paketissa. Ei ollut liian pelottava, mutta surullisen kaunis tarina täynnä toivoa.

9) VUODEN OPETTAVAISIN

Liv Groskop: Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja (tietokirja)
Venäläisistä klassikoista voi oppia monia asioita. Liv Groskop on kerännyt niiden tarjoamia elämänoppeja hauskaan ja helposti omaksuttavaan pakettiin.


10) VUODEN POIKKITAITEELLISIN

Jean Cocteau: La voix humaine (näytelmä)
Luin ja kävin Kansallisteatterissa katsomassa raivoisan naisen monologin, joka hyödynsi myös elokuvallisia elementtejä.


11) VUODEN TRENDIKKÄIN

Andrzej Sapkowski : Viimeinen toivomus (fantasia)
Noituri-sarjan ensimmäisen osan osuin lukemaan vähän ennen kuin hypetetty Netflix-sarja ilmestyi. Ihan sattumalta onnistuin vaikuttamaan tosi trendikkäältä meidän nuorison silmissä (antakaa minun pitää kuvitelmani, pliis...)


12) VUODEN (JA KENTIES SEURAAVANKIN VUODEN) NAUTINNOLLISIN KUUNNELTAVA

Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmes - The Definitive Audio Collection
Stephen Fry lukijana, klassikkodekkareita - Need I say more ? En ole vielä kuunnellut kaikkia, mutta aivan mahtavia herkkuja isompien kokonaisuuksien väleissä.



Siinä noita nyt oli. Kaikenlaista on tullut luettua.

Haasteissa ei ole varsinaisesti summattavaa, menivät aika perinteisesti. Luin määrällisesti, mitä suunnittelinkin, enkä silti saanut HelMet-lukuhaastetta täyteen. Ei mitään yllätyksiä siinä.

Ehkäpä tämä riittää vuoden 2019 tarkasteluksi. On aika kääntää katse eteenpäin.