6.2.2016

Kirjavuoden alku

Tammikuussa oli upeita talvikelejä

Komea on alku joo. Tammikuussa luettujen listalle päätyi peräti 10 kirjaa. Tosin suuri määrä on vähän silmänlumetta - listalla on peräti kaksi keittokirjaa, jotka eivät olleet ajallisesti kovinkaan vaativia. Hyviä kylläkin.

Lisäksi peräti kolme kirjoista on nopeasti luettavaa, viihdyttävää, pääasiassa kai aika nuorille lukijoille tarkoitettua fantasiaa. Kyllä niistä tätikin tykkäsi (taas). Kannatti lukea Steampunk-henkisten teinivakoojattarien seikkailuista ihmissusien ja vampyyrien seurassa. Töissä päättyy iso projekti tuossa ihan maaliskuun alussa, joten pientä tahdin kiihtymistä (ja stressinalkua) on ollut havaittavissa jo tammikuussa. Silloin on kevyt viihde enemmän kuin paikallaan.

Pientä paniikkia aiheutti myös tammikuun klassikkohaaste. Koska olin niin iloisesti vaan leijunut ilmalaivalla Englannin yllä, olin kokonaan unohtanut peräti valita luettavan kirjani. No, Shakespeare pelastaa pahemmastakin pinteestä ja pätee peräti kahteen haasteeseen kerrallaan. Ei paha ollenkaan, paitsi Jago.

 Pitkästä aikaa tulin lukeneeksi myös kirjan, josta en pitänyt. Luin sen loppuun, mutten pitänyt viimeisestä sivusta ensimmäistä enempää. Pitäisi opetella kylmästi jättämään vaan kesken,

Kuuntelin kirjan, joka liikutti kyyneliin hauskasta nimestään huolimatta eli Skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni, ja pakotin Kirpun kirjoittamaan edes muutaman rivin ajatuksiaan kuukauden kirjasta koululukemisena. Hän tykästyi Geoetsiviin (hurraa), vaikka nyt lukeminen onkin taas hidastunut.

Tammikuulle osui myös blogin juhlapostaus, kun saavutin 1000 postauksen haamurajan. Siinä sitä on näpytelty oikein urakalla. Samalla pistin liikkeelle bloggareille haasteen kuvata ja kertoa omasta bloginkirjoituspaikastaan. Hauskoja juttuja on muutama jo ilmaantunutkin mm. täällä ja täällä.

Ihan viimeiseksi sain yöpöytäpinoani yhden kirjan verran matalammaksi. Hannu Mäkelän Otavan aika oli oikein passeli loppu tammikuun kirjoille.
Helmikuuta on jo luettu melkein viikon verran. Näyttää tulevan huomattavasti hitaampi kuukausi lukemisen osalta, mutta siitä lisää sitten - no, sen jälkeen kun työprojektikin on jo lopuillaan.

4 kommenttia:

  1. Aikamoinen määrä lukemista tammikuulla. Mä luin nyt aikuisena kaikki Neiti Etsivät uudestaan. Se olikin oikea aikamatka nuoruuteen, kaikista niistä kirjoista tykkäsin edelleen.
    Kivaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole uskaltanut Neiti Etsiviin palata, pelkään ajan tehneen tepposensa. Ehkä kuitenkin pitäisi...

      Poista
    2. Hauska kuulla :) Minä uudelleen luin niitä muutama vuosi sitten. Alkoi hieman puuduttaa, sillä niissä on aika lailla sama kaava ja samoja juttuja. Paula alkoi hieman ärsyttää, sillä hän on liian täydellinen. Myös alituinen Bessin ruokatottumusten mollaaminen oli tylsää luettavaa.

      Poista
    3. Hmmm... pitäisikö uudelleenlukemista siis kuitenkin harkita vielä? No, lukulista pullistelee, joten ei ihan heti ehtisikään.

      Poista