Äänikirjajumitusta ja maalaisromantiikkaa

Mistä tietää, että minulla on kiire ja (pieni) stressi päällä? Näköjään siitä, että työmatkatkin kuluvat aivojen ylivuotoa hallitessa ja hiljaisuudessa, eli edes äänikirjoja ei ole tullut viime viikkoina kuunneltua kuin satunnaisesti. Yhden kepeän ja rentouttavan kirjan sentään sain kuunneltua ihan loppuun saakka. Nyt on kesken kolme, eikä yksikään niistä tunnu edistyvän puolta tuntia enempää viikossa...

Anneli Kivelä: Outo lintu Katajamäellä 
Oma ostos Elisa Kirjan alesta 

Katajamäki-sarja on ilmeisen tunnettu ja osia on kertynyt kymmenkunta, joskaan äänikirjana ei kai kuitenkaan kuin tämä yksi. Minulta tämä sarja on päässyt menemään täysin ohi ja kirja siirtyi puhelimeen ihan puhtaasti esittelytekstin ja huikean tarjouksen myötä.

Sivuhuomautus: Elisa Kirjan tarjouskirjeitä kannattaa ihan oikeasti seurata, tämäkin kustansi muistaakseni reippaasti alle 10 euroa vaikka normaali hinta on jossain 30 euron tienoilla. 

Väsyneenä ja stressaantuneena tällainen vähän arkinen maalaisromantiikka on oikein paikallaan. Katajamäki on maalaiskylä jossain Tampereen nurkilla. Vuoksenmäen taloon tuodaan asumaan perillinen eli isännän veljentytär Esti. Keramiikkataiteilijalla on omat haasteensa kylän elämään ja ihmisiin sopeutuessaan ja päinvastoin, mutta hyvällä tahdolla ja työteliäällä elämällä se kyllä onnistuu.

Kylä on täynnä hahmoja, joilla jokaisella on oma luonteensa ja roolinsa kylän elämässä. Inhimillisiä tarinoita riittää jokaisen taustalta (ja niitä on ilmeisesti tarkemmin ruodittu sarjan muissa osissa). Niin, ja onhan tietysti kesällä kylään ilmestynyt Sameli. Vähän salaperäinen, ponihäntämies, jolla on omat salaisuutensa.

Katajamäki ei ole suurta kirjallisuutta, mutta se on sellaista herttaista, vähän vanhahtavaa ja täysin turvallista. Jo alussa arvaa, miten tarina noin suurin piirtein etenee. Se ei kuitenkaan ole välttämättä ollenkaan huono asia. Matkan varrelle mahtuu monta lempeää kuvausta maalaiskylän elämästä modernin maailman vaatimusten ja perinteisten puuhien keskellä. Ihan tuli sellainen olo, että muutto maalaisidylliin ei välttämättä olisi huono siirto tällaiselta kaupunkilaistytöltäkään - stressin aiheuttamaa harhaa, tiedän. Tekstinäkään kirja ei ole ehkä mitenkään järisyttävän vaikuttavaa ja aina välillä dialogit ovat hieman kankeita, mutta ihan riittävän sujuvasti tarina silti etenee.

Katajamäki-kirjat taitavat muodostaa sellaisen kokonaisuuden kuin ne tv-sarjat, joissa seurataan tietyn ihmisryhmän elämää ja katsoja koukuttuu seuraamaan tuttujen hahmojen arkisia kiemuroita. Niistä kun löytyy kummasti myös suuria tunteita ja romantiikkaa. Juuri sopivassa määrin nostamaan väsyneen työmatkalaisenkin huulille leppoisan hymyn.