Esikoinen täytti tuossa pari päivää sitten kymmenen vuotta. Toiseksi synttärilahjaksi annettiin Hellapoliisin kirja "Ensimmäiset reseptini", kun poika kerran on osoittanut kiinnostusta ruoanlaittoon. Opus menikin heti tarkkaan selailuun ja lopputuloksena saatiin tänään ekaa kertaa ihan itse suunniteltu menu. Se oli melkein itse tehtykin. Mitä nyt äiti vähän valvoi vieressä veitsen käyttöä ja sen sellaista.Sitä lapsen innostusta ja ylpeyttä on sitten ihana seurata. Niin, ja äidin ylpeydestä ja ilosta on tietysti turha edes mainita. Voi että, että maistui hyvältä :-)
Itse kirjasta mainittakoon sen verran, että ohjeita riittää pitkäksi aikaa. Omista luvuistaan löytyvät niin makeat leivonnaiset, pikkusuolaiset, pääruoat kuin jälkiruoatkin. Sellaisia perusreseptejä, jotka ovat lapsille luonnostaan myös makunsa puolesta kelpaavia.
Resepteissä on hyvää paitsi yleinen yksinkertaisuus, myös vaihekuvat. Ne tuntuivat auttavan tehtävien ymmärryksessä.Hellapoliisin mukaan kirjaa ei välttämättä ole tarkoitettu nimenomaan lasten kokkailuun, vaan yleensä keittiöhommia aloitteleville. Se näkyy myös ohjeiden esittelyn sävyssä. Turha lässytys puuttuu, mikä ainakin meillä oli vain plussaa.
Hyvä lahjaostos siis. Oli muuten Suomalaisessa kirjakaupassa peräti alennuksessa vielä viime viikonloppuna.
Tänään oli listalla lohirieskarullia ja kreikkalaista salaattia ja jälkiruoaksi suklaatryffeleitä. Viikonloppuna kuulemma olisi tulossa vielä vaniljapiirakkaa.
Ihan virallisesti ollaan sovittu, että esikoinen saa kerran viikossa iltakokkaukset ihan itselleen... sitä odotellessa taidan hakea itselleni vielä yhden suklaatryffelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti