7.10.2012

Lämpimäisiä leivästä

Työkiireet eivät häiritse pelkästään lukuharrastusta, ne myös vaikuttavat suoraan perheen ruokapöytään. Onneksi meillä isäntä tekee ruokaa vähintäänkin yhtä hyvin kuin minäkin. Voin siis luottaa lasten saavan ruokaa, vaikka itse olisinkin jumissa toimistolla.Omaan ruoanlaiton ja leipomisen himoon tuo tosin ei auta. Niinpä oli pakko laittaa leipätaikina alulle, heti kun hiukan hellitti.

Ja mikäs siinä, leivän tuoksu on yksi kaikista parhaista kotoisuuden tuojista, eikä leivänteko oikeasti ole vaikeaa tai edes varsinaisesti työlästä. Varsinkaan, kun käytän vuosien varrella eri puolilta bongattuja luottoreseptejä. Jotta halukkaat saisivat helposti noita luottoreseptejä käyttöönsä, niin aloitin myös uuden sivun tähän blogiin. Sinne kerään omankin muistini virkistykseksi hyväksi todettuja ja usein käytössä olevia reseptejä. Päivitän niitä sitä mukaa, kun ehdin leipomaan...

Ensimmäisenä sieltä löytyy meillä ehkä eniten käytetty ohje neljän tunnin juureen leivotulle sekaleivälle. Tosin viimeksi taisi tuo "seka" tulla enemmänkin vehnäjauhojen eri tyypeistä kuin eri jauholajeista... Alkuperäinen ohje lienee Glorian ruoka- ja viinilehdestä, mutta ei taida enää näin vuosien jälkeen näyttää ihan samalta.





2 kommenttia:

  1. Tuoreen leivän tuoksu, aah. Ja tosiaankaan leivän teko ei ole hankalaa! Pihistelevälle leivän valmistus itse on myös selvää rahallista säästöä. Valmistin juuri todella helppoa vuokaruisleipää ja ajattelin postata reseptin myös blogiini lähipäivinä. Jään seurailemaan sinun reseptisivustoasi :)

    VastaaPoista
  2. Juu, rahaakin säästyy, varsinkin jos yleensä sortuu sitten niihin kaupassa itse paistettuihin niin kuin minä. 3-4 euroa yhdestä leivästä on aika paljon jauhojen hintaan verrattuna. Vaikka sitten ostaisi vähän erikoisempiakin.

    VastaaPoista