28.9.2020

Islantilaisia neuleita eli neuloosi pahimmillaan

 


Tuossa jossain kohtaa keväällä sain tartunnan. Ei, ei Koronaa (viikonlopun testikin osoittautui negatiiviseksi), vaan minuun iski NEULOOSI!

Ensin tein sukkia liukuhihnalta, mutta seitsemän parin jälkeen piti keksiä jotain muuta. Isoäidin neliöt päätyivät villatakiksi, mutta sitten silmiini osui Instassa #syysriddari2020 - yhteisneulonta ja se oli menoa. 

Ihan ensimmäiseksi hankin siis kirjan, josta ohje löytyi ja suunnittelu alkoi auringossa terassilla. Sitten langat ja kolmessa viikossa oli neule valmis. Nyt on hankittuna jo langat pariin seuraavaankin... 


Vedis Jönsdottir (en tiedä miten saisin nuo kirjaimet oikein...) : Islantilaisia neuleita
Oma ostos 

Kirja on ilmestynyt jo vuosia sitten, mutta eiväthän nämä klassiset ohjeet mihinkään vanhene. Islantilaisen lampaan villasta tehdyt vähän karkeammat langat ovat omiaan tuulisiin ja kosteisiin keleihin tarkoitettuihin paksuihin villapaitoihin, mutta kirjassa on ohjeita myös neulemekkoihin ja asusteisiin. Monet ohjeista ovat joko jonkin vanhan mallin muunnelmia tai suoraan aiemmilta vuosilta lainattuja. 

Mallit vaikuttavat kuvioista huolimatta melko yksinkertaisilta ja ihan parasta tuossa Riddari-neuleessa olikin, että viimeistelytyötä oli tosi vähän. Hihat neulotaan mukaan pyöröneuleena tehtävään paitaan ja kaarroke tehdään yhtenä kappaleena. 

Ohjeet siis ovat suht helppoja, mutta mitoista en oikein saanut selkoa. Jos olisin miettinyt rinnanympärystä, olisin tehnyt itselleni XXL-kokoisen villapaidan, mutta siinä kohtaa yksinkertaisesti vain päätin, etten oikeasti ole ihan niin iso (ja arvelin neuleen mahtuvan vähintään teineilleni, jos itse en siihen mahdu). Toki, koelaput ovat paikallaan, mutta enhän minä nyt tietenkään sellaiseen vaivautunut. 

Vaistoni osui oikeaan. XL oli melkein väljä, mitä nyt yläosan kaarroke kirjoneuleena vaatinee muutaman käyttökerran asettuakseen hyvin harteille. Hihat ovat tietysti liian pitkät. Jätin ne kyllä ohjetta lyhyemmiksi, mutten siltikään osannut arvioida, miten paljon kaarroke tuo lisää pituutta. 

Kirja on täynnä monia houkuttelevan kauniita neuleita, mutta Riddari jotenkin tuntuu kuitenkin kaikkein parhaalta. Siksi teen seuraavat samalla mallilla, mutta eri väreissä. Esikoinen tilasi harmaapohjaisen ja toinen on vaaleamman vihreä. Tuo ensimmäinen saattaa päätyä vielä keskimmäisen pidettäväksi. Hänellä on siihen tarpeeksi pitkät käsivarret. 

Neuloosi ei siis osoita tasaantumisen merkkejä. Paha vain, että niskani ovat kokonaan jumiutuneet. Siksi minä siihen Korona-testiinkin päädyin. Päänsärky äityi sen verran ikäväksi, mutta taitaa tosiaan olla niskasta johtuvaa. Joogaa siis kehiin - ja  neulominen joutuu hetkeksi paitsioon. 

4 kommenttia:

  1. Neuloosi ei ole iskenyt minuun nyt pariin vuoteen. Voisi kyllä tulla tännekin tänä vuonna, että lähetä osa sitä sinun neuloosia tänne Latokasken suuntaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, puhalletaan sinne suuntaan! Mulla niska kiittäisi kovasti neulomistauosta, mutta jotenkin en osaa olla ollenkaan irti puikoista. Tää on ihan oikea riippuvuus... Tai sitten en vaan tunne kohtuutta.

      Poista
  2. En osaa neuloa, mutta voin kuvitella, että siihen jää koukkuun. Mieletön tuli ja himoitsen itsellekin ihan vastaavaa.

    Lämpöistä syksyn jatkoa Minna. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulominen auttaa fokusoimaan ajatuksia.
      Ja kiitos, tykkään itsekin. Seuraavakin on jo puikoilla :-)
      Aurinkoa syksyyn!

      Poista