Tämä nyt kuitenkin sopii riippumattoon tai rannalle jotenkin erityisen hyvin. Ehkä se on se yhdistelmä historiaa, Helsinkiä ja rikostarinan juonikäänteitä. Siispä, ehdoton kesäkirjasuositus.
Virpi Hämeen-Anttila : Käärmeitten kesä
Luettavaksi ja blogattavaksi Elisa Kirjalta
Historiallinen dekkari taitaa olla minun lempilajini mitä dekkareihin tulee. Niin, ja toisinpäin. Taidan nykyään lukea historialliseen miljööseen sijoittuvaa tarinaa mieluiten nimenomaan dekkarimuodossa. Ehkä se johtuu siitä, että hyvin kirjoitetussa dekkarissa voi olla monta mielenkiintoista asiaa samassa paketissa. Historiallisen aikakauden kuvaus hyvin kirjoitettuna on aina houkutteleva. Mielenkiintoiset henkilöhahmot ja monimutkaiset suku- ja ystävyyssuhteet yhteiskunnan eri tasojen halki tekevät tarinasta koukuttavan. Kiemurainen rikostarina selvitettävänä kiinnostaa ja piristää.
Arvasitte oikein. Virpi Hämeen-Anttilan: Käärmeitten kesä sisältää noita kaikkia. Kyseessä on toinen osa Karl Axel Björk -sarjaa. Björk on virkamies, joka vapaa-aikanaan toimii yksityisetsivänä välillä poliisia auttaen, välillä omaan laskuunsa. Ensimmäinen osa, Yön sydän on jäätä, jätti henkilögallerialtaan minut vähän sekavaan tilaan. Tarinaan liittyviä ihmisiä kun tuntui olevan niin kovin pajon. Toivoin toisen osan auttavan selvittämään vyyhteä ja auttoihan se. Kirjasta löytyy edelleen Martti, Björkin poliisina toimiva lapsuudenystävä, jonka kautta syntyy luonteva linkitys poliisilaitoksen operaatioihin. Myös Björkin kateissa oleva isä ja kotona odotteleva äiti ja sisar ovat tälläkin kertaa mukana, tosin vähän sivussa. Toimittajaystävä Anton vaimoineen ja sisarineen, virkamiestoverit ja uudelleen suhteisiin ryhtyneet rikkaat sukulaiset, ja jopa venäläinen kaunis vakoojatar pyörivät mukana ja vähitellen tanssin kuviot selkiytyivät jopa minunkin mielessäni. Kertaus on opintojen äiti, vai miten se meni?
Itse dekkarijuoni on juuri niin sotkuisa kuin pitääkin. Erilaiset aatteellis-uskonnolliset liikkeet toimivat suojana pirulliselle murhanhimoiselle rikolliselle, joka onnistuu rikastumaan ihmisten hyväuskoisuutta ja naamiointia hyväksikäyttäen. Björk pääsee hänen jäljilleen vain sattumalta, kun kuolleen rouvan sisarentytär epäilee vilunkipeliä ja haluaa päästä perille totuudesta. Samaan aikaan Suomi on keskellä poliittista kriisiä, jota Björkin vihamiehet käyttävät hyväkseen päästäkseen kostamaan.
On mielenkiintoista, miten Helsinki näyttää toisenlaiselta 20-luvulla. Kansalaissodan haavat eivät ole vielä umpeutuneet ja konfliktit leimahtavat pienimmästäkin provokaatiosta niin isossa kuin pienessä mittakaavassa. Hämeen-Anttila kuvaa kiinnostavalla tavalla myös henkistä aatemaailmaa. Jotenkin sitä ei osaa ajatella ihmisten olleen tuona aikana niin kiinnostuneita erilaisista liikkeistä, mutta juuri viime vuosituhannen alkuhan oli kulta-aikaa kaikenlaisille -ismeille. Björk joutuu tekemisiin teosofian liepeillä touhuavien liikkeiden kanssa ja historian valossa rotuoppi vaaleista yli-ihmisistä aiheuttaa ainakin minulla lieviä kauhunväreitä ihan näin viihteellisestä dekkarista lukiessakin.
Moninaisten henkilöhahmojen lisäksi tuntuu Helsinki valtaavan yhden päärooleista. En ole itse "nykyiseltä" (sanoo paljasjalkainen turkulainen ;-) pääkaupunkiseudulta kotoisin, mutta kyllä sitä katsoo taas maisemia vähän eri silmillä tämän kirjan jälkeen. Sitähän kirjallisuus parhaimmillaan saakin aikaan. Uusia näkökulmia omaan arkiseen elämään - samalla kun muistuttaa, miten viattomilta näyttävistä lähtökohdista ovat joskus alkaneet maailmaa järisyttäneet kauheudet. Valppautta vaaditaan myös nykyaikana, kun mitä moninaisemmat -ismit ja asenteet taas näyttävät nostavan päätään siellä sun täällä.
Kirja saatu luettavaksi ja blogattavaksi vapaavalintaisena Elisa Kirjalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti