Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuorejuusto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuorejuusto. Näytä kaikki tekstit

19.8.2024

(Ruoka)päiväkirja: Köyhän miehen lakkahillo ja uusi porkkanakakku


Enpä ole lukenut, blogannut, enkä pahemmin kokannutkaan kuin pakolliset. Pitkästä pitkästä aikaa tuli sellainen olo, että voisi leipoa ja mieli teki kokeilla vanhasta Glorian ruoka ja viini -lehdestä (2013) bongaamaani porkkanakakkua. 

Alunperin resepti houkutteli koristeena olevien inkivääri-porkkanasuikaleiden kokeiluun, mutta totesin niiden olevan tämänkertaiselle, kolmasosaltaan yli 80v. koeyleisölle ehkä vähän turhankin erikoisia. Tosin täytyy myöntää, että suvun vanhimmat ovat osoittautuneet vanhetessaan enemminkin kokeilunhaluiseksi ruoan suhteen. Hesekin on nykyään ihan lempparia, vaikka meidän lapsuudessamme sitä koitettiin lähinnä vältellä. Niin se maku muuttuu. 

Lehtiä käyn taas läpi epätoivoisessa yrityksessä saada pinot alenemaan siirtelykelpoisiksi ennen kylppäriremonttien alkua. Vaikka mielestäni olen kerännyt poisvietävää jo hurjia pinoja, eivät lehtikasat alene ollenkaan. Sarkaa riitää, joten pitää toivoa leipomisinnostuksen jatkuvan. 

Lopulta kakusta tuli sekoitus uutta ja vanhaa. Itse kakku pekaanipähkinöineen on lehdestä. Kuorrute on vanha tuttu Humminbird Bakeryn tuorejuustokuorrute. Se on mielestäni paras. Hilloakaan ei tarvinnut ruveta tekemään, sillä jääkaapista löytyi mummin omaa "köyhän miehen lakkahilloa". Tiedättekö, mitä se on ? 

Jos ei löydä lakkoja tai ole varaa niitä ostaa, niin samanlaista siementuntumaa ja väriä saa sekoittamalla karviaismarjoja ja porkkanoita. Mikäs sen sopivampaa porkkanakakun täytteeksi? 

Ilmeisesti karviaisia on ollut tarjolla lakkoja halvempaan hintaan (ainakin näin etelässä) - noin kutsumanimestä päätellen. Siemeniä löytyy, mutta lakkoja maltillisemmin ja maku on minusta raikkaampi ja kirpsakampi. Minä taidan tähän hilloon kääntyä hinnasta riippumatta muutenkin mieluummin kuin lakkojen puoleen. En tiedä, mitä ohjetta mummi käyttää, mutta tällainen löytyy Martoilta. 

Kakku nyt kuitenkin pakattiin tupperin kulhoon nurinperin (ihan paras kakkukupu) ja siinä se kulki kätevästi kylmäkassissa Turkuun. Kelpasi juhlistaa yksiä synttäreitä ja kahta uutta opiskelupaikan saanutta. 


Kuva on tietysti sellainen blogien alkuaikojen kotikutoinen räpsäys, kun ei muuta ehtinyt, mutta ainakin pistän nyt kakkureseptin talteen. 

Porkkanakakku II

500g porkkanoita
2dl (100g) pekaanipähkinöitä 
6dl erikoisvehnäjauhoja
1,5tl kardemummaa
1,5tl kanelia
1tl inkivääriä 
0,5tl muskottia (jota tosin ei meiltä löytynyt tällä kertaa) 
2tl leivinjauhetta
1tl ruokasoodaa
3 kananmunaa
1,5dl ruokosokeria
1dl maitoa
2,5dl rypsiöljyä 

Valmistele vuoka /vuoat eli voitele ja jauhota, tai laita kahteen 20cm silikonivuokaan leivinpaperi pohjalle. Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen. 

Raasta porkkanat hienoksi.

Levitä pähkinät leivinpaperilla vuoratulle vuoalle ja paahda niitä uunin ylätasolla noin 5min. Ole tarkkana ja ota ulos heti kun tuoksu tuntuu. Menevät yli todella nopeasti - kokemusta on.  Jäähdytä ja rouhi. 

Sekoita kuivat aineet. Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää loput ainekset muutamassa erässä kevyesti sekoittaen. 

Kaada vuokiin ja paista 35-40min. Tarkista tikkutestillä. (Iso vuoka 23cm olisi ohjeen mukaan uunissa noin 1t10min) 

Anna jäähtyä ennen täyttämistä. 

Leikkaa niin moneen kerrokseen kuin haluat. Minä en vaivautunut. 


Kuorrutukset ja muut tilpehöörit

Täytä kakku hillolla ja tuorejuustokuorrutuksella vaikka jo edellisenä päivänä. Kuorrutusta suositellaan samalle päivälle, mutta minä vetäisin kaiken muun paitsi vadelmat valmiiksi jo edellisenä iltana. Tästä määrästä jäi aika paljon yli, kun en tosiaan leikannut useampia välejä ja muutenkin yritin "keventää" hieman sokerin ja rasvan määrää kokonaisuudessa. 

Hummingbird Bakeryn kirjasta bongasin aikoinaan tuorejuustokuorrutuksen, joka vaan on juuri sopivan tymäkkää, ei liian rasvaista tai makeaa. 

600g tomusokeria
100g voita  (huoneenlämpöinen) 
250g maustamatonta tuorejuustoa (kylmä) 

Sekoita tomusokeri ja voi yleiskoneessa (tai käsivatkaimella) tasaiseksi muruksi. Kaada sekaan tuorejuusto ja vatkaa voimalla ainakin 5 minuuttia, kunnes lopputuloksena on ihanan kuohkea ja pehmeä kuorrutus. Varo kuitenkin liian pitkää vatkausta, ettei kuorrute lämpiä liikaa ja muutu juoksevaksi. 


Bonuksena vielä 

Muistiin ne porkkananauhat, jos vaikka joskus innostuisi 

600g porkkanaa
7cm pala inkivääriä 
7dl sokeria
5dl vettä 
2 tähtianista
3 kanelitankoa
3 luomuappelsiinin kuoret
2 luomusitruunan kuoret

Vuole porkkanat nauhoiksi. 

Mittaa 3 dl sokeria ja vesi kattilaan. Kiehauta. Lisää mausteet ja porkkanat ja anna kiehua miedolla lämmöllä 15min. 

Valuta porkkanat ja säästä 2 dl lientä. Pane porkkanat ja mausteet kannelliseen purkkiin. 

Mittaa loput 4dl sokeria laakeaan kasariin. Paahda sokeri keskilämmöllä kullanruskeaksi ja sekoita vasta kun pohjakerros on ruskistunut ja tasaista. Sekoita 2 dl maustelientä tilkka kerrallaan sokerin joukkoon pikku hiljaa. Kaada porkkanoiden päälle ja kääntele tasaiseksi. Anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin maustumaan seuraavaan päivään. 

27.8.2017

Sunnuntain jääkaappipastaa pienellä fuskulla

Lauantaina juhlittiin isännän synttäreitä ja grillailtiin karitsankaretta. Herkkua oli ja herkkua kaluttiin luihin saakka.

Sunnuntaina kurkattiin jääkaappiin ja alettiin miettimään, mistä lounas? Lähdettiin kävelylle etsimään inspiraatiota. Pilvinen ja synkähkö sää kesti juurikin kävelyn ajan ja sai toivomaan lämmintä ruokaa.

Pastaa! Tietysti, sitähän nyt aina saa jämistäkin tehtyä. 

Pastavesi kiehumaan - kuivatavaralaatikosta löytyy avaamaton paketti Fusilli-pastaa.

Jääkaapista kerättin leikkuulaudalle chorizomakkaran jämiä (tuoretta ja kuivempaa). Muista kaapeista löytyi salottisipulia, valkosipulia ja pari tomaattia. Silpuksi vaan, suurin piirtein saman verran kaikkea (paitsi valkosipulia pari kynttä) ja muut paitsi tomaatit pannulle öljyyn hiljalleen tirisemään.

Näyttää vähän tylsältä... 

Lisää jääkaapin penkomista. Aurinkokuivatulla tomaatilla maustettua tuorejuustoa?

Jep. Toimii. 

Tomaatit hetkeksi pannuun muiden aineiden kaveriksi ja sitten iso ruokalusikallinen juustoa jo makunsa ja rasvansa pohjalle uittaneiden ainesten sekaan.

Äh, nyt tästä tuli pliisu... 

Hyppysellinen Espelette-chilijauhetta, teelusikallinen savupaprikajauhetta, vielä yksi valkosipulinkynsi, tällä kertaa raastimen kautta. Mustapippuria myllystä.

Ei, kyllä tämä tarvitsee vielä persiljaa ja lisää tomaattia raikastukseksi.

Ei löydy jääkaapista eikä muualtakaan. Onneksi kauppa on melkein ulko-oven vieressä.
Takaisin tullessa on esikoinen jo valuttanut pastan, eikä keitinvettä olekaan enää jäljellä kastiketta löysyttämään. Oikeastaan onneksi. Olisi tullut liiankin valuvaa. Parilla lisätomaatilla on kummasti nesteyttävä vaikutus. Vielä persiljaa silputtuna. Pasta kastikkeen sekaan ja parmesaani raastimensa kera pöytään valmiiksi.




Syömään! 

Syvä hiljaisuus, vain haarukat kilisevät. Lopussa yksimielinen tuomio.

Ihan parasta! 

Onkohan sitä eilistä porkkanakakkua vielä jäljellä kahvin kaveriksi ?