11.1.2026

(Luku)päiväkirja: Tuloksen puutteessa kärvistellen



Kyllä sitä on ihminen nykyään ohjelmoitu tuottavuuteen. Ihan vapaaehtoisen ja vapaa-aikaan liittyvän tavoitteen etenemättömyys voi aiheuttaa stressiä. Oikein nauroin itselleni, kun asiasta tuskailin. En uskaltanut lapsille mainita pilkan pelosta. Siskolta sentään sain hymähtelyn sekaista vertaistukea.

Mistä siis on kyse ? No kirjojen lukemisesta tai pikemminkin siitä, etten saa luettua niitä loppuun. Syitä on tietysti monia ja aiemminkin olen tainnut mainita alati kasvavasta keskeneräisten kirjojen listasta Goodreadsissa. Tällä hetkellä kesken on 33 kirjaa. Kyseiseen palveluun tämä tuskailukin liittyy olennaisestu. Tulin nimittäin taas laittaneeksi itselleni lukuhaasteen. 

Ei tuo haaste mitenkään mahdoton ole. Sata kirjaa vuodessa on minulle ihan normaali tahti. Nyt vaan mennään jo melkein tammikuun puolessa välissä, enkä vieläkään ole lukenut yhtään kirjaa loppuun. Goodreadsin mukaan olen siis 2 kirjaa perässä tavoitteesta... jo nyt! 

Osasyynä ovat tietysti viime aikoina aloittamani tiiliskivet tai muuten vaan hitaasti luettavat. Mielenkiintoisia ovat kaikki, mutta kirjahyppely ei tässä asiassa auta yhtään. 

  1. Ville-Juhani Sutisen Reunamerkintöjä (351 sivua) - Kadonnutta Eurooppaa etsimässä on minulla "Turku-kirjana" eli luen sitä entisessä kotikaupungissani käydessä. Siksi kai vähän kestää saada loppuun. Pidän kyllä kovasti 
  2. Jussi Ahlrothin Kirje Buddhalta (756 sivua) nyt vain on aika hidaslukuinen. Siinä pitää vähän miettiä. Mielenkiintoinen, mutta vähän pistää välillä vastaan se, miten buddhalaisuus tuntuu olevan ratkaisu kaikkeen ja länsimainen filosofiakin vain heijastusta sen ajatuksista. Mutta luen loppuun ja mietin sitten tarkemmin. 
  3. Petri Pietiläisen Kissojen maailmanhistoria (352 sivua) on sellainen välilukukirja. Kissaihmisenä toki täynnä mielenkiintoista asiaa. 
  4. Minna Silverin Elää ja kuolla muinaisessa Jerikossa (390 sivua) on mielenkiintoinen arkeologin kuvaus alueen (ja ihmiskunnan) historiasta
  5. Viimeksi tulin aloittaneeksi SenLinYun romaanin  Alchemised (1030 sivua). Se osui moneen kertaan houkuttelevana silmiini kirjakaupan hyllyssä. Painos on nimittäin väreiltään todella kaunis ja sivuvärjäyskin houkutteleva. Ostin sen silti Kobosta e-kirjana, sillä pieni präntti ei oikein nykyään onnistu kunnolla edes silmälaseilla. Kobossa sivuja tuli sitten yli 3000... Vaihteeksi fantasiaa kaikkien näiden ei-fiktioiden sekaan.
  6. Lisäksi minulla on ollut jo puolet viime vuodesta kesken Hermione Leen Virginia Woolf - elämäkerta (893 sivua)
  7. Ja äänikirjana David Sheff:n Yoko:The Biography 
Ei siis ihme, että vähän kestää. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että aikaani vievät nykyään yllättävän paljon myös podcastit. Keskittymiseni toimii paremmin lyhyitä episodeja kuunnellessani ja niiden kanssa saan helpommin myös neulottua. Lopputuloksena olikin 5 sukkaparia joululahjoiksi. 

Kaikkiaan tuosta saa luettavaksi 3772 sivua. On siinä urakkaa yhdelle levottomalle lukijalle. Ehkä saan sitten kaikki loppuun suurin piirtein samoihin aikoihin. Saa nähdä, miten käy. 

Mitä ja miten monta teillä muilla on kesken ? Ahdistavatko tavoitteet heti vuoden alusta ?


1 kommentti:

  1. Ei ahdista ollenkaan. Minusta ei vapaa-ajan lukemisessa tarvita tavoitteita. Kesken jätän usein, jos huomaan ettei tyyli miellytä tai kirja vedä, kuten olen jättänyt jo 3-4 kirjaa tänä vuonna. Maailma on täynnä hyviä kirjoja, joita ei niitäkään ehdi lukea. Miksi siis haaskata aikaa ei innostaviin? Toisaalta joskus hiipii mieleen epämiellyttävä ajatus, että onko keskittymiskyky huonontunut.

    VastaaPoista