Perjantai 19.6.2020 juhannusaatto
Joka-aamuinen näkymä viime aikoina |
Onneksi tuli myös ostettua tämä tabletti ja siihen suojakuori näppäimistöllä. Nytkin istun terassilla kahvikuppi toisella puolella. Joka-aamuinen linnunlaulut osin on vaihtunut peipposen hälytysääneen. Poikanen kököttää toisella reunalla terassia ja kieltäytyy liikkumasta huolimatta paniikkihuudoista katonreunalta. Toinen kyhjöttää kukkaruukun juurella toisella puolella.
Luulisi lintujen jo tottuneen meihin tai ainakin naapureidensa kertoneen, ettei noita isoja otuksia tarvitse pelätä. Pyramidikuusen rastaspariskunta ei meistä häiriinny ja västäräkkikin lopetti vahtimisen parin viikon jälkeen. Talitintit melkein istuvat tuolin käsinojalle. Lienee peippo vasta siirtynyt isommilta aloilta meidän pienelle pihallemme poikasten lentoharjoitusten myötä.
Juhannusta vietämme tänä vuonna rauhallisesti kotinurkilla. Mikäs täällä on ollessa. Eilen ei rannallakaan ollut ruuhkaa ja vesi oli melkein kylpylämpöistä. Vielä ei ainakaan näkynyt sinilevää.
Jotain on tullut luettuakin
Lukeminen on aikalailla keskittynyt kävelyjen äänikirjoihin. Lady Rample on viihdyttävää kuunneltavaa. Sellaista vähän hömpähtävää cozy mysteryä 1920-luvun iloisesta leskestä, joka jotenkin kummasti osuu murhajuttuihin ihan tahtomattaan. Mitään varsinaista jännitystä tai supermonimutkaista juonta näistä on turha etsiä, mutta tunnelma on ihanan kesäinen - varsinkin Hollywoodin ja Nizzan maisemissa.
Erityisesti olen nauttinut lukiessani David Mitchellin Luukellot-romaania. Sen tummasävyinen tunnelma ja jännästi vinksahtaneet tapahtumat kiehtovat. Tarina etenee hyppäyksittäin, kohtaus kerrallaan, välissä vuosia. Osa viehätyksestä syntyy siitä, kun yhdistää tuttujen henkilöhahmojen suhteita ja rakentaa tauon tapahtumat mielessään.
Aamukahvilukemisena olen aloittanut Minna Eväsojan Melkein geisha -kirjan. Lyhyet tarinanpätkät kirjailijan kokemuksista Japanin kulttuurista opiskeluvuosien aikana ovat viihdyttäviä ja avaavat maata steretypioiden takana. Toki kyseessä ovat vain yksilön kokemukset ja ajatukset, mutta se juuri tekee kirjasta mielenkiintoisen.
Luen usein (yleensä) useampaa kirjaa samaan aikaan, mutta nyt olen huomannut tyylillisesti liian samakaltaisten kirjojen häiritsevän toisiaan. Kobo ehdotti minulle mielenkiintoiselta kuulostavaa kirjaa The ten thousand doors of January. Kirja kertoo maailmoista toiseen vievistä ovista, joita January löytää ja joista hän lukee toisen tytön päiväkirjasta. Hieman unenomainen tunnelma ja yllättävät "omituisuudet" tekevät tarinasta mielenkiintoisen, mutta toisaalta ne sekoittuvat liikaa David Mitchellin kirjaan, vaikka tarinat ovatkin ihan eri aikoihin sijoittuvia ja sinänsä täysin toisistaan poikkeavia. Taidan siis lukea ensin tuon Mitchellin loppuun ja palata vasta sen jälkeen tämän pariin.
Lukemista siis riittää. Toton kanssa kuunnellaan romaania Morriganin koetukset. Tai siis Toto kuuntelee. Minä olen kirjan lukenut jo aiemmin, joten myönnän touhuavani vieressä kaikenlaista. Sitä paitsi, nukahdan useimmiten kesken kaiken. Sama tosin pätee kaikkiin illalla kuuntelemiini kirjoihin. Tuntuu siltä, että kroppa ja mieli ovat jo rentoutumassa lomatunnelmaan. Ehkä vältän tänä vuonna ensimmäisen lomaviikon kooman (?).
Sunnuntai 21.6.2020
Juhannusviikonloppu lähestyy loppuaan ja millainen viikonloppu tämä on ollutkaan! Aurinko ja lämpö ovat hellineet kotosalla leppoisasti rentoutuvia. Uimassa käytiin, grillattiin, luettiin, pelattiin mölkkyä... Mieli on levännyt ja minä tietysti olen laiskotellut, isäntä juoksi puolimaratonin...
Kolme viikkoa töitä jäljellä. Tiukkaa tulee tekemään sillä tekemistä on paljon, mutta ihan eri mielellä palaa sorvin ääreen tällaisen viikonlopun jälkeen.
Lukeminen on mennyt vähän niin kuin äänikirjoiksi. Lady Rample Sits in oli cozy mystery -versio Hitchcockin Takaikkunasta - leppoisa sellainen. Ihan parasta oli Etelä-Ranska miljöönä.
Aloin myös kuuntelemaan Tove Janssonin Kesäkirjaa. Minulla on tämä jäänyt väliin. Muutama vuosi sitten ostin kyllä äänikirjan Elisa Kirjasta, mutta siitä ilmeisesti puuttui joitakin lukuja, joten jätin kesken. Tämän version lukee Linda Liukas. Hän lukee kyllä ihan hyvin, mutta jotenkin minun mielessäni tarinaa kertoo isoäiti, joten siihen sopisi joku vähän kypsemmän äänen omaava lukija.
Viime viikoilla luettua:
Shéa MacLeod: Lady Rample Spies a Clue, Lady Rample and the Silver Screen, Lady Rample Sits in
Sarjan toisessa osassa Lady Rample päätyy viikonloppujuhlissa etsimään saksalaisia vakoojia. Seuraavassa osassa taas matkataan Hollywoodin tähtipölyyn ja mietitään, kuka haluaisi päästää päiviltä elokuvatuottajan. Vakoojatarina oli itse asiassa vähän tylsä ja sen parasta antia olivat Lady Ramplen ja Aunt Buttyn pukujen kuvaukset, englantilaisen maaseudun tapahtumat ja vähän liioitellut henkilöhahmot. Hollywoodissa puolestaan avautui 20-luvun unelmateollisuus ja muutenkin tarina oli mielenkiintoisempi. Eivät nämä ole mitään suurta kirjallisuutta, mutta voi miten sopivia hellekelien laiturilukemistoon.
Kiva juhannuspostaus. Tuo Melkein geisha kiinnostaa, moni on kehunut sitä. Aurinkoista juhannuksen jatkoa.
VastaaPoistaKiitos. Melkein geisha on mielenkiintoinen. Siinä on jotenkin ihan toisenlainen kuva Japanista.
PoistaMinulla on sama juttu, sillä lukeminen on jäänyt, kun ulkona on aurinkoista ja lämmintä ja puutarha kutsuu. Enkä oikein osaa tabletilla tehdä blogijuttuja. Illalla kun voisi lukea, niin uni painaa silmiä.
VastaaPoistaNautitaan kesästä ja juhannuspäivistä :)
Minä en varmastikaan kirjoittaisi mitään tabletilla, jollen olisi ottanut samalla siihen suojusta, jossa on näppäimistö. Se on yllättävän kätevä :-) Voi pysyä samalla ulkona.
PoistaToivottavasti teilläkin oli ihana juhannus! Kaunista sunnuntaita Minna <3
VastaaPoistaJuhannus oli ihanan rauhallinen ja rentouttava. Toivottavasti tekin nautitte yhtä paljon :-)
PoistaAurinkoa!