Apteekkari Melchior

Historialliset dekkarit ovat yksi suosikkigenreistäni ja Tallinnalaisen apteekkari Melchiorin tutkimuksia minun on pitänyt lukea jo useamman vuoden ajan. En nimittäin muista lukeneeni paljonkaan eteläisen naapurimme historiaan sijoittuvia kirjoja tai yleensäkään virolaisten kirjailijoiden teoksia.

Huomasin, että sarjasta on myös ekirja-versiot. Ilmeisesti ne ovat vasta ilmestyneet. Koska minusta on myös kiva lukea samaa sarjaa useampi osa lähekkäin/peräkkäin,  niin nappasin heti pari ensimmäistä osaa luettavakseni.

Indrek Hargla : Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus, Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus
Oma ostos Elisa Kirjasta 

Apteekkari Melchior on Tallinnan kaupungin apteekkari, joka on saanut synnyinlahjanaan älykkään ja loogisen mielen, sekä loputtoman uteliaisuuden arvoitusten ratkaisuun. Siispä hän on luonteva henkilö ratkaisemaan myös kaupunkia kammottavia rikoksia ja saattamaan niiden tekijöitä oikeuden eteen.

Sarjan ensimmäisessä osassa Tallinna 1400-luvulla on vasta rakenteilla. Sen kaduilla kulkevat monenmoiset kulkijat, kauppiaat, munkit ja käsityöläiset. Kun korkea-arvoinen saksalaisritari murhataan, nousevat vanhat salaisuudet pintaan ja valtasuhteet vapisevat. Apteekkari Melchiorin apua tarvitaan, ennen kuin kiroukset ja maalliset murhaajat saadaan kuriin.

Toisessa osassa apteekkari joutuu selvittelemään kotikatunsa kummituksen suhdetta vanhoihin rikoksiin ja uusiin murhiin. Aikaa edellisestä osasta on kulunut muutama vuosi ja Melchiorin perhe on kasvanut, samoin kuin Tallinna kehittynyt eteenpäin.

Apteekkari Melchior on varsin kiinnostava tuttavuus, eikä vähiten kotikaupunkinsa värikkään ja rikkaan kuvauksen vuoksi. Eri ihmisryhmät ja heidän välisensä valtasuhteet ja toimet luovat rikkaan kudoksen ja elävän kuvan aikakaudesta. Hargla tuo eri ihmisryhmät näkyviin heidän yksittäisten edustajiensa kautta, mikä luo tarinaan ja kaupungin hahmotukseen elävyyttä ja tuttuuden tunnetta. Jotenkin Hargla myös osaa kuvata henkilöt kuin piirtäjä, joka muutamalla viivalla luo tunnistettavan kuvan. Ei tarvita sivukaupalla kuvausta, mutta henkilöt, heidän olemuksensa ja historiansa piirtyvät ymmärrettävinä essin.

Niin kuin monessa muussakin historiallisessa romaanissa, myös tässä nautin kovasti ajankuvauksesta. Juoni oli kummassakin osassa välillä vähän sekava ja sen kiemuroihin väsyi matkan varrella, kun mentiin edestakaisin ilman selkeää syytä tai lopputulosta. Loppuratkaisut ovat kuitenkin jotenkin yleisistä poikkeavia ja osittain myös sisältävät asioita reaalimaailman tuolta puolen.

Mietin häiritseekö minua pikainen poikkeama dekkarigenrestä, mutta ei se kuitenkaan pilannut kummassakaan varsinaista rikoksen ratkaisua vaan pikemminkin toi vain pientä lisämaustetta tarinan kulkuun. Ehkäpä siinä on kirjailijan pieni silmänvinkkaus toiselle alalleen eli fantasiakirjallisuudelle. En onnistunut pikaisella haulla löytämään yhtään suomennettua Harglan fantasiakirjaa, mutta Virossa ne ovat kuulemma suosittuja. En siis tiedä, millaista fantasiaa hän kirjoittaa, mutta ehkä Apteekkari Melchiorin tarinoissakin on havaittavissa piirteitä perinteisestä eeppisestä fantasiasta. Tässä ei ehkä matkusteta niin kovasti, mutta hahmoja riittää ja pinnan takana kiemurtelee yhteyksiä moneen suuntaan.