Poika ei sitten koskaan sen enempää avannut Taikavaras-trilogian ensimmäistä osaa. Äiti taas tapansa mukaan luki trilogian loppuun - eihän sitä tarinaa kesken voi jättää.Trilogian kaksi muuta osaa jatkavat siitä, mihin ensimmäinen jäi. Ehtoisan taikuus on edelleen vaarassa ja jäljet johtavat Deshin aavikkokaupunkiin, taikurikuningas Jaggotin valtakuntaan. Conn matkustaa etsimässä vaaran syytä ja sen löydyttä alkaa hurja taistelu pelkotaikuutta, Arhonvaria vastaan.
Koko trilogia muodostaa kokonaisuuden, jossa tyyli ei petä missään kohtaa ja tarinassa tapahtuu jatkuvasti jotain jännää. Juonen käänteet ammentavat perinteisestä fantasiakirjallisuudesta, mutta jotenkin raikkaalla tavalla. Vaikka sankari ja juoni itsessään ovat tuttuja, niin joukosta löytyy mielenkiintoisia ajatuksia. En esimerkiksi muista aikaisemmin törmänneeni ajatukseen taikuudesta elävänä olentona...
Mitä ihmettä tuon meidän esikoisen kanssa oikein pitäisi tehdä ? Lukeminen on taas kääntynyt aika puhtaasti Aku Ankkoihin ja niitäkin vain joskus harvoin. Eikä äidi ehdi oikein sen enempää patistelemaan kuin oikein näyttämään esimerkkiäkään. Työt nimittäin alkoivat, ja kaiken lisäksi aikamoisella rytinällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti