(Ruoka)päiväkirja: Vanhoja lehtiä, kotitekoista ruokaboksia sekä yhden pannun turska

Vaikka Ruokaboksi palveluna toimi meillä syksyn ja alkuvuoden todella hyvin, lienee nyt aika kokeilla taas jotain muuta. Totesimme tuossa poikien kanssa, että parina viikkona Ruokaboksin resepteistä jäi aina yksi tekemättä tai teimme sen jotenkin muuten kuin ohjeissa sanottiin. 

Siispä päätin kokeilla ihan kotitekoista ruokaboksi-ajattelua eli aloin käydä läpi vanhoja ruokalehtiä (joita minulla on ihan luvattoman paljon). Poimin muutaman mielenkiintoisen reseptin ja tilasin kuorman puuttuvista aineksista. Niinpä meillä on listattuna reseptejä, joihin löytyvät ainekset kotoa... Katsotaan, miten käy. Eniten jännittää se, saanko keskimmäisen tarttumaan kauhan varteen yhtä hyvin kuin Ruokaboksin reseptivihon avulla. 

Taka-ajatuksena tässä on samalla saada laitettua edes muutama lehti kiertoon, kun houkuttelevat reseptit on kokeiltu. 

Ensimmäisenä kokeiluun päätyi Delicious-lehti vuodelta 2009. Kuten jo vuosiluvusta voi päätellä, on lehti käynyt läpi jo useamman lajittelun. Se ei ole ihme, sillä huomasin löytäneeni siitä aikoinaan yhden lempiresepteistäni eli chermoula-kanan. Sitä tehdään meillä edelleen säännöllisesti. Samassa artikkelissa on ollut pari muutakin kokeilemaan houkuttelevaa ohjetta, joten lehti on pysynyt visusti tallessa. Nyt päätin sitten pistää toimeksi ja viimeinkin kokeilla nuo reseptit. Eihän tässä ole vielä mennytkään kuin jotain 12v. 

Ensimmäisenä kokeiluun pistetiin One-pan roast fish, kun kerran pakkasestakin löytyi file turskaa. Resepti on mahtavan helppo sillä kaikki valmistuu samassa uunipannussa (hieman paistinpannulla, jos haluaa sipulit tosi pehmeiksi). Tämä edustaa sellaista kokkausta, josta pidän. Ei liian tarkkaa, mutta makuja löytyy kerroksittain.

Aikaa kuluu kaikkiaan noin tunnin verran valmisteluineen, mutta onnistui ihan mukavasti perjantai-iltana, kun kerran ainekset olivat valmiina. 

Oli muuten tosi hyvää. Kannatti pitää lehti tallessa. Siinä olisi vielä pari reseptiä kokeiltavaksi.

Yhden pannun kala

Ohjeen mukaan pohjan piti olla vain perunasta, mutta pitihän niitä Ruokaboksista jääneitä bataattejakin käyttää... 

Perunan määrät silmämääräisesti. Sen mukaan, miten paljon kukin haluaa. Meillä kolmelle. 

Ainekset: 

perunoita ja pieniä bataatteja

oliiviöljyä

voita

2 pientä punasipulia

2 valkosipulinkynttä 

2 kourallista kirsikkatomaatteja (tai 3-4 isoa tomaattia) 

puolikas nippu persiljaa

noin 0,5rkl kuivattua rakuunaa (ohjeessa tuoretta)

turskan selkäfilettä (tai muuta vaaleaa kalaa) annospaloina 

sitruuna (laitoin isosta puolet) 

Kuumenna uuni 180 asteeseen. 

Kuori ja leikkaa "kolikoiksi" tarvittava määrä perunaa ja pikkubataattia. Laita oliiviöljyä uunivuokaan ja sekoittele perunat ja bataatit siinä. Lisää suolaa ja pippuria, sekä muutama voinokare sinne tänne vuokaan. Laita uuniin 25minuutiksi. 

Kuumenna ruokalusikallinen oliiviöljyä pannussa, Lohko punasipulit ja paista niitä viitisen minuuttia pannulla. Pilko valkosipuli ja lisää joukkoon. Jätä odottamaan. 

Ota perunavuoka pois uunista ja lisää päälle sipulit, puolitetut kirsikkatomaatit, persiljanvarret silputtuina sekä rakuuna. Valuta päälle vähän oliiviöljyä. 

Nosta päällimmäiseksi suolatut ja pippuroidut kalapalat ja valuta hieman sitruunasta mehua kunkin päälle. Siivuta sitruuna ja asettele siivut kalapaloille. Lisää vielä tippa oliiviöljyä sitruunoiden päälle. 

Laita takaisin uuniin 12-15min. 

Nosta uunista suoraan pöytään ja ei kun syömään. 

Sieni-sobasalaattia ja uusi lemppariohjelma

Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet tämän tädin päässä viime aikoina. Ei, en ole edelleenkään oppinut pitämään työmäärää kohtuuden rajoissa vaan edessä on uusi ryhtiliike vaikkei vuotta ole kulunut vielä kahta kuukautta. 

Tällä kertaa venettä on keikutettu ruokalehtien ja ruokaohjelmien osalta. Vuosien suosikit ovat tipahtaneet jalustoiltaan ja uusia hehkutetaan. 

Ensinnäkin huomasin kyllästyneeni jo vuosia hehkuttamaani Delicious- ruokalehteen. Se ei nyt vaan millään näköjään uudistu, vaan osaan jo melkein kuukauden perusteella päätellä etukäteen, mitä reseptejä lehdestä löytyy. Tammikuu = lohturuokaa eli paljon kaikkea juustoista ja sanokaa minun sanoneen, että huhtikuussa on sitten taas vuorossa Italia. Ihan kuin ei maailmassa muita maita olisikaan.
Delicious-lehden tilalle nousee uudistumiskykyä osoittanut suomalainen siskonsa, jonka numeron kokkasin tuossa juuri läpi. (No, ainakin melkein)

Ruokaohjelmista puolestaan olen tosissani tykästynyt Pipsa Hurmerinnan ja Meri-Tuuli Väntsin Samassa liemessä-ohjelmaan. Siinä on jotenkin hyväntuulinen ja konstailematon tunnelma.

Myös sarjan reseptit ovat houkuttelevia. Viime viikon jakson kohdalla kuopus istui telkkarin vieressä ja ilmoitti, että ainakin dukkah-lohta pitäisi saada. Valitettavasti vain Stockan herkusta oli kyseinen mausteseos loppu eikä tällä kertaa innostanut ruveta itse sekoittelemaan, joten teimmekin sitten vain sobanuudelisalaattia sienillä ja ihan mahtavalla kastikkeella.

Eikä muuten kestänyt kauan kokata.

Sieni-sobasalaatti 

 Soba-nuudeleita 2 nippua
3 kevätsipulia
nippukorianteria
parikymmentä luomu siitakesientä

kastike:
2rkl vaahterasiirappia
2rkl miriniä
2rkl soijaa
2rkl riisiviinietikkaa
ripaus suolaa
2tl seesamiöljyä (huom. pienempi määrä suhteessa muihin kastikeaineksiin - seesamiöljyä liika on tosiaankin liikaa...)

Sekoita kastike ja leikkaa sienien lakit siivuiksi. Sekoita sienet kastikkeeseen.
Keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan, valuta siivilässä ja huuhtele kylmällä vedellä.
Silppua korianteri ja kevätsipuli.
Sekoita salaatti.

Kuukauden kapine : Kyl mää sit ole moderni...

Kobo ja e-kirjat ovat jo vallanneet meillä valtaosan kirjaostoista, mutta ruokalehtiä kertyy edelleenkin tasaista tahtia niin hyllyihin kuin olohuoneen lattialla olevaan säkkiin, (jonka reunan yli lehtipino jo kipuaa useamman kymmenen sentin verran). Siispä syyskuun kuukauden kapineena on itseoikeutetusti iPad, tai siis tarkemmin ottaen sen lehtihyllytoiminto.

Meillä isommat pojat ostivat itse säästämillään rahoilla kesän aikana iPad -minit. Onneksi äidillä on lupa aina välillä lainata, joten pääsin testaamaan tuota lehden ostamista ja lukemista ruudulta.

Ensimmäinen huomio on, että jo lukemaan pääseminen oli aika monen vaiheen takana. Ensin piti ladata sovellus, sitten pääsi ostamaan lehteä ja Applen turvaprosessien ollessa aika raskaat, niin verifikaatioita minun oikeudestani ostaa tehtiin useampaankin kertaan profiilien osalta. Toisaalta sen ymmärtää, kun olin ostamassa koneelta, jolla ei minun profiiliani ollut aikaisemmin käytetty, mutta kaikkiaan kesti kyllä vähän häiritsevän kauan ennen kuin pääsin lataamaan koko lehteä.

Lehtivalikoimaa oli kiitettävästä. Ihan tuli runsaudenpula.  Eikä hintakaan ollut ylenpalttisen kallis. Delicious-lehden uusin numero kustansi 4,49€, kun se kaupasta ostettuna paperiversiona maksaa lähemmäs kymmenen euroa.

Lehden ollessa viimein laitteessa, jäin ihailemaan värien ja valokuvien toiston kirkkautta. Ei jää tämä laite kuvantoistossa ainakaan jälkeen paperilehdestä. Jos Kobossani viehättää juuri värittömyyden (tai siis mustaa valkoisella) antama lukukokemus romaanien osalta, niin iPadissa värit leiskuvat. Ruokakuvien suhteenhan tuo on lukunautinnon edellytys !

Harmillista on se, että iPad mini on vähän liian mini ruokalehden lukemiseen. Kokonaista sivua en ainakaan minä jaksa sellaisenaan tihrustaa. Saahan siinä tietysti zuumailtua, mutta näin tottumattomalle tuli pelko siitä, että sisältöä pääsee meneemään ohi, kun tähtäys ei ole ihan hallussa. Kaipa sitä nopeasti tottuisi, mutta näin nyt ajatukset menivät ainakin parilla ensimmäisellä lukukerralla.

Tarvitseeko äiti nyt sitten oman iPadin ruokalehtien lukemiseen ?

No jaa, ainakin sen pitäisi olla se isompi standardikoko, jos lehtien lukeminen jäisi pääasialliseksi toiminnaksi.
Niin, enkä ole yhtään varma siitä, että iPadista olisi korvaamaan paperisia ruokalehtia siinä kaikkein tärkeimmässä toiminnallisuudessa eli reseptien testaamisessa keittiössä. En minä ainakaan taitaisi uskaltaa viedä kallista ja herkkää konetta kaiken veden, höyryn, jauhojen ja muiden keittiöön olennaisesti kuuluvien, mutta digilaitteille vaarallisten ainesten keskelle.