20.10.2017

Koston kukat

Kirjaston kirjat lisäävät stressiä. Varsinkin e-kirja lainojen pari viikkoa tuntuu miltei painostavalta - tai tuntui siihen asti, kunnes tajusin voivani sitten varata kirjan uudelleen. Tässä keskeneräisten härdellissä ei tunnu missään odottaa muutama kuukausi jatkoa tarinalle. Varsinkin, jos kirja ei ole niin koukuttava, että pureskelisi kynsiään loppuratkaisua miettiessä.

Tämän kirjan kanssa kävi juuri noin. Luin sitä jossain vaiheessa kesällä ja nyt sitten loppuun. Hämeen-Anttilan dekkarisarja on mielenkiintoinen miljöökuvauksena, mutta varsinainen rikosjuoni on sen verran hajanainen, että kovin suurta jännitettä ei pääse lukijan mieleen syntymään. Kaiken lisäksi olen vähän ärsyyntynyt päähenkilöön ja hänen soutamiseensa ja huopaamiseensa kahden tytön välillä (vaikka sydän sykkii ihan jollekin muulle)...

Virpi Hämeen-Anttila : Koston kukat 
HelMet Ellibs -laina 

Oopperan nuori tähti ammutaan kylmäverisesti lavalle Karl Axel Björkin istuessa katsomossa. Hautajaisissa jätetään syyttävä viesti, mutta voiko tyttö tosiaankin olla syyllinen?

Björk lähtee seuraamaan kiemuraisia johtolankoja ja siinä sivussa selvittelee myös turkisliikkeeseen tehtyä röyhkeää murtoa. Myös menneisyyden roistot palaavat kostohimosilmissään ja työkin muuttuu yhä hektisemmäksi poliittisen ilmapiirin kiristyessä.

Aihioita siis tarinassa riittää ja lopputuloksena onkin aikamoinen tilkkutäkki, kun sekaan heitetään myös Björkin henkilökohtaiset haasteet ja henkilösuhteet. Ihan lämmittävä täkki on kutenkin kyseessä. Kyllä tätä lukee ihan mielellään, kunhan ei odota jännittävää ja tiukkaa dekkarimaista otetta. Sellaista ei nimittäin tule.

Toki, rikokset selvitetään ja syylliset löydetään. Motiivit ja tekotavat kirkastuvat ja ovat ihan johdonmukaisia. Kirja vain on niin runsas ja tahti verkkainen, että välillä punainen lanka katoaa (tai unohtuu tarkkaamattomalta lukijalta).

Björkiin ärsyyntymisestä huolimatta, pidän monista muista kirjan henkilöhahmoista. Martti on periaatteellinen ja luotettava poliisimies, jonka turhautuminen sekä esimiehiin että omavaltaisesti toimivaan ystäväänsä tuntuvat aidoilta. Lisbet ja Ida ovat riemastuttavan viehättäviä kumpikin omalla tavallaan olematta silti liian täydellisiä. Itse asiassa heidän parhaat puolensa yhdistämällä saisi kai aikaiseksi täydellisen morsiamen Björkille. Tosin toiveet ovat sen verran ristiriitaiset, ettei sellainen nainen kai olisi ihan mahdolllinenkaan.

Aikakausi, eli 1920-luvun alku, on mielenkiintoinen. Kovin paljon en muista lukeneeni sinne sijoitettuja kirjoja, jotka kuvaisivat nimenomaan poliittisen ilmapiirin ristiriitaisuutta. Kansalaissodan jälkeinen aika on ollut vaikeaa tasapainoilua ääripäiden välillä, maltillisuudelle on ollut vaikea löytää tilaa itäisen naapurin sotkiessa kuvioita omista lähtökohdistaan ja kieltolain lisätessä jännitteitä. Maan yleisen tilanteen kuvaus nouseekin minulla tässä kirjassa ohi varsinaisen dekkarijuonen, joka loppujen lopuksi on kuitenkin aika perinteinen.

Kirjan nimenä Koston kukat on osuva. Kostosta on kyse monellakin tasolla. Rikoksen motiivina, menneisyyden hahmojen ilmestymisessä sekä laajemmalti myös poliittisen tilanten kiemuroissa. Aika pelottavan kostonhimoisiksi ihmiset osoittautuvat, oli sitten syytä tai ei, oli se sitten tulevaisuuden kannalta parasta tai ei.

Kuten vähän ristiriitaisesta tajunnanvirrasta yllä huomaatte, olen tämän suhteen vähän kahden vaiheilla. En tiedä tykkäsinkö. Toisaalta ajankuva kiehtoo ja yleensä minä pidän tarinoiden rönsyilystä. Tässä kuitenkin huomasin olevani välillä vähän pihalla varsinkin menneisyyden hahmojen ja poliittisten piirien suhteen. Osansa saattaa tietysti olla sillä, että aiempien osien lukemisesta on jonkin verran aikaa, sekä tietysti nytkin vähän katkonaiseksi osoittautuneella lukutavalla.

Historiallisista romaaneista (ja -dekkareista) pitävien kannattaneekin lukea tämä sarja ihan itse ja muodostaa oma mielipiteensä. Missään tapauksessa kirja ei ole huono.

17 kommenttia:

  1. Minulla on sarjan muut kirjat hyllyssä, mutta tämä puuttuu. Täytyy kirja jossain vaiheessa kuitenkin hankkia tai vähintään ainakin lukea. Päähenkilö voisi kyllä tosiaankin tehdä jo päätöksiä naistensa suhteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä minäkin aion tätä sarjaa vielä lukea, kunhan seuraava ilmestyy. Jos vaikka Björk päätyisi naimisiinkin jossain kohtaa, tai edes kihloihin!

      Poista
  2. Minullakin kirjaston kirjat stressaavat tällä hetkellä, mutta omapahan on vikani. Mitä menin lainaamaan kasapäin kirjoja, joiden laina-aika ei ole kovin pitkä :) Minun pitäisi muutenkin mennä vähäksi aikaa lakkoon kirjastossa käynnin suhteen, jotta oman hyllyn kirjat tulisi luettua.

    Koston kukat vaikuttaa mielenkiintoiselta aikakauden vuoksi. En ole lukenut yhtään Hämeen-Anttilan kirjaa enkä pitkään aikaan dekkareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oma vikahan tuo on, kun ottaa niitä kirjaston kirjoja :-)
      Aikakausikuvaukset ovat näissä Hämeen-Anttilan dekkareissa mielenkiintoise. Muita hänen kirjojaan en minäkään ole kauheasti lukenut. Vissiin yhden joskus...

      Poista
  3. Minullakin on tämä juuri nyt Ellibsin lainana, ja saattaa jäädä kesken. Olen näiden hieman verkkaisten dekkareiden ystävä, ja kaksi olen tästä sarjasta lukenut. Ajankuva kiinnostaa eniten. Jos tykkäät näistä, saatat myös tykätä Mikko Porvalin Viipuriin sijoittuvista dekkareista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porvalia suosittelen myös! Samaten Timo Saarron Kuoleman kuukausi on hyvä (sijoittuu vuoden 1917 marras-joulukuuhun).

      Poista
    2. Kuulostavatpa mielenkiintoisilta nuo ehdotetut. Täytyy pistää lukulistalle. Molemmat ovat minulle ihan uusia tuttavuuksia. Kiitos!

      Poista
  4. Jo edellinen osa oli mielestäni jarruttelua, eikä siis vielä tässäkään ole Ritavuoren murhaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän on hitaanpuoleista etenemistä joo. Johtuu varmaan siitä, kun siinä on niin paljon sivujuonia ja ihmissuhteita setvittävänä. Loppukoukku oli kuitenkin, noh, koukuttava. ;-)

      Poista
  5. Minä pidän itseäni toistaiseksi "kirjastolakossa", koska en saa muuten ikinä luettua näitä oman hyllyn helmiä. Kirjaston kirjat kun aina kiilaavat edelle eräpäiviensä takia (lainoja voi toki kätevästi uusia netistä, mutta minua ahdistaa kirjojen syyttävät katseet, kun jo kolmatta kertaa uusii eikä silti tiedä, milloin saa luettua). :D

    Omasta hyllystä löytyy muuten myös useita lukemattomia Virpi Hämeen-Anttilan kirjoja. Ei näitä dekkareita, vaan vanhempia kirjoja. Olen muutaman kirjan Hämeen-Anttilalta lukenut ja tykkäillyt. Heikoin lukemistani oli hieman dekkarimainen Sokkopeli. Ei siis toistaiseksi kiinnosta kirjailijan dekkarit. Ehkä sitten kokeilen tätä sarjaa, kun saan hyllyn lukemattomat Hämeen-Anttilat luettua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en oikein muista Sokkopelistä innostuneeni, mutta näissä on kyllä ihan hyvä historiallinen kuvaustapa ja se kiinnostaa minua.
      Lainakirjat ovat melkein pelottavia. Varsinkin e-kirjoissa laina-aika on vain kaksi viikkoa ja laskuri Kobossa melko stressaava...

      Poista
  6. Oletko lukenut Terttu Auteretta? Hänen dekkarinsa ovat hyvän mielen dekkareita, itse dekkarijuoni on yleensä varsin kevyt. Mutta pidän juuri miljöön ja ajanhengen kuvauksesta. Kirjat tosin sijoittuvat 30-luvulle ei 20-luvulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tainnut Autereen kirjoja lukea. Minua kiinnostavat vähän kaikki aikakaudet, joten kyllä 30-lukukin käy. Täytyy katsoa tulisiko jossain kohtaa vastaan.

      Poista
  7. Silloin kun ensimmäinen osa julkaistiin olin ihan varma että tätä sarjaa alan lukea vaikken dekkareita luekaan, tuon 20-luvun ajankohdan takia. Mutta enpä ole vielä yhtään osaa lukenut. Saa nähdä riittääkö aika näille joskus!

    VastaaPoista
  8. Ei siis vieläkään vauhdikasta Hämeen-Anttilaa! Aikakausi on minusta kiinnostava (Porvalin Sinisen kuoleman kuvan luin HS Kirjastosta), mutta Hämeen-Anttilan varhaista fiktiota yrittäneenä (ja kesken jättäneenä) taidan jättää tämän ainakin toistaiseksi.

    Minna /Kirsin Book Club

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tätä kyllä parhaalla tahdollakaan voi vauhdikkaaksi sanoa... historia kyllä nousee elävänä esiin.

      Poista