Mitä (kirjoja) jäi mieleen vuodesta 2018?

Vuosi 2018 oli työn vuosi. Kolmen kuukauden aallot veivät joko keskusteluun esimiehen kanssa tai lomaan - kummankin tarkoituksena keventää taakkaa tai saada hengähtää. Harmillisesti kevennys kesti aina näköjään joko muutaman viikon tai yhden loman ajan. Sitten taas mentiin ja lujaa. Ikinä ennen en ole harkinnut lääkärille menoa työssä uupumisen vuoksi. Koskaan en ole ollut niin kuitti kuin joululoman viimein koittaessa.

Vuosi 2019 alkaa aallon siinä vaiheessa, kun taas koitetaan saada töitä tasapainoon. Naiivisti (?) katson vielä tämän. Josko nyt tapahtuisi muutos. Ainakin olen tehnyt tiettyjä päätöksiä eli lupauksia - ei, en nyt puhu varsinaisesti itselle tehdyistä uudenvuodenlupauksista vaan isännälle vannotuista muutoksista, joilla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä rakkaudenvalojen kanssa... Minuunhan nuo lupaukset eniten vaikuttavat, mutta tulevat ehkä toiselle ääneen lausuttuina paremmin pidetyiksi. Aika  näyttää, miten käy.

Toki vuoteen mahtuu muutakin 

Vuoden kokokohdaksi nousee tietysti kolme viikkoa kesälomareissulla Nizzan seudulla. Siinä taitaa olla yksi suuri syy oman mielenterveyteni säilymiseen tänä vuonna - ensin voi matkaa odottaa ja suunnitella, sitten nautittiin ja muistot kantoivat syksyllä.

Isännän kanssa ehdittiin vuoden aikana treffeille ehkä pari kertaa - kerran syömään ja kerran elokuviin, mutta yhdessäolosta voi nauttia  muutenkin. Lapset ovat kasvaneet, joten iltaisin voimme kotonakin istuskella sohvalla nauttien hiljaisesta hetkestä. Jopa kaupassakäynti kahdestaan on ihan luksusta ja oikeastaan ihan kivaa.

Alkusyksyn ja kai koko vuoden suurin muutosprojekti oli keittiön uusiminen. Kaikki ei mennyt ihan putkeen, mutta lopputuloksesta nautin joka päivä. Sitä sohellusta seurattiin blogissakin - oli vähän pakkokin välillä puhallella sillä jossain vaiheessa meinasi usko loppua...

Noin muuten on bloggaamisen osalta ollut aika hiljaista. Muutaman kerran ehdin Bloggariklubille tai muihin tapaamisiin - kaikista en edes ehtinyt hyvistä aikomuksista huolimatta kirjoittamaan.

Ihan pelkäksi työnteoksi ei vuosi siis jämähtänyt, muttei olla kovin kaukana. Ei kuitenkaan pitäisi valittaa. Vuosi 2018 ei jää meillä kirjoihin varsinaisesti ihanana vuotena, ennemminkin se oli työläs, mutta asiat voisivat olla huonomminkin.

Silti - tai siksi - ehdin myös lukemaan 

Työmatkat lentoineen ja hotelli-iltoineen ovat oivia kirjojen lukemisen kannalta. Äänikirjat toimivat paikasta toiseen liikkuessa, eikä työmatkalla ole kotitöitä vaatimassa huomiota. Ei sen puoleen, että kotityöt muutenkaan olisivat estäneet lukemista.

Kun stressaannun tai väsyn, pistän helposti silmälaput päälle. Teen vain  minimin, jotta elämä sujuu edes jotenkin ja luen joka päivä. Kirjojen avulla saan aivoni nollattua, vaihdan ylikierroksilta loivemmalle vaihteelle. Tarinaan keskittyminen on oikeastaan ihan välttämätöntä. Muuten pohdin työjuttuja pitkin yötäkin. Olen kai aiemminkin kohdallani verrannut kirjoja rauhoittaviin lääkkeisiin.

Siksi kai tulinkin vuoden 2018 aikana lukeneeksi peräti 130 kirjaa. Se on jo kymmenen kirjaa enemmän kuin Goodreadsin tavoitteeni. On joukossa tietysti nopealukuisia kuten lastenkirjoja ja keittokirjoja, mutta on se silti aika monta kirjaa.

Graafit ovat työn alla, niistä myöhemmin. Tähän ajattelin kuitenkin vielä listata 2018 luetuista parhaiten mieleen jääneet kirjat.

1. Historiallisia hahmoja, joista tulee vähän paha olo. Rosa Liksomin Everstinna ja Terhi Rannelan Frau aiheuttivat molemmat lievää pahoinvointia. Hyvin kirjoitettua fiktiota todellisista historian henkilöistä. Ei voi kuin ihmetellä, miten ihmisaivot toisinaan kieroutuvat. 
2. Waltarin klassikot äänikirjoina Komisario Palmut saivat kesäloman tuntumaan oikeasti kesälomalta ja Mikael Karvajalan seikkailut keskiaikaisessa Euroopassa tahdittivat syksyn puuhia melkein 80 tunnin verran. Aivan mahtavia! 
3. Kesän ranskalainen klassikko eli Marcel Proust - Näköjään Proustista on tulossa kesäloman nautinto. Tänä vuonna tunnelmoin aiheeseen erittäin hyvin sopivassa paikassakin. (ks. kuva yllä)
4. Historiaa äänikirjana tuli kuunneltua vuoden aikana enemmänkin. Waltarin lisäksi mieleeni jäi erityisen nautinnollisena Asko Sahlbergin Pilatus. Aivan huikea sekin. 
5. Riemastuttavimmasta fantasiakirjasta vastasi Terhi Tarkiainen, jonka Pure mua piristi keskellä pimeintä syksyä. 
6. Vaikuttavin ihmissuhdekuvaus oli ehdottomasti Märtä Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina. Se repi ja raastoi ja sai jopa minut lukemaan runoja keskittyneesti. 
7. Käytetyin keittokirja oli vuonna 2018 Samassa liemessä eli samannimiseen tv-kokkiohjelmaan perustuva Merituuli Väntsin ja Pipsa Hurmerinnan rento ja raikas opus. Siitä on löytynyt useampikin resepti kokeiltavaksi ja ainakin pari kastiketta on jäänyt jatkuvaan käyttöön. 
8. Kirja, joka teki eniten hyvää. Vuonna 2018 sain ehkä eniten lohdutusta, toivoa ja piristystä kuunnellessani Nina Georgen Pieni kirjapuoti Pariisissa. Se ei ole suurta klassikkoainesta, mutta sen lämmin ja toiveikas tarina inhimillisistä ihmisistä kaikkine virheineen ja haaveineen kosketti. Lisäksi se toi mieleen nuoruudenhaaveen, joka kaikkien kiireiden alle hautautuneena on jäänyt toteuttamtta. Nyt yritän olla sitä unohtamatta uudelleen. 
9. Yllättävin lukukokemus oli vuonna 2018 Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia. Myönnän olleeni epäluuloinen. Amerikkalaiset, inhorealistiset alkoholismia ja kurjuutta kuvaavat novellit eivät todellakaan ole minulle ominaisin kirjallisuustyyppi, mutta niin vain lumouduin. Huolimatta vaikeuksista ja kamaluuksista, Lucia Berlin osaa löytää kaikesta kauneutta. Pieni ironian häivähdys keventää ja kaiken takana on kuitenkin halu elää ja myös nauttia elämästä.  
10. Häiritsevin lukukokemus ja samalla yksi kaikkein nautinnollisimmista. Mia Kankimäen Naiset, joita ajattelen öisin on mahtava kokoelma upeita naisia, jotka eivät antaneet sukupuolen rajoitusten tai muiden esteiden pysäyttää. Inspiroivia ja mielenkiintoisia naisia, jotka samalla patistivat minuakin miettimään, mitä oikein elämältäni haluan. Miksi valitan kiireestä ja työpaineesta, enkä tee asialle mitään ? Mikä olisi oma unelmani ? 

Mitä (kirjoja) teille jäi mieleen vuodelta 2018 ?