Naistenviikon haastepostaus: Lempparilistan naisia viime vuodelta

Naisten viikon haastepostaus. Emäntänä Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Pari päivää mökillä enkä avannut sen paremmin kirjaa kuin konettakaan. Taitavat siis jäädä naistenviikon postaukset aika minimiin. Jos nyt kuitenkin jotain koittaisi... vaikka sitten jotain kliseistäkin kliseisempää...

Luenko enemmän mies- vai naiskirjailijoita? 

Olen joskus kyseistä kysymystä varten listojani tarkastellutkin (esim. täällä), mutta tällä hetkellä minun täytyy sanoa, etten rehellisesti tiedä nykytilannetta. Kirjailijan sukupuolella ei ole minulle käytännössä merkitystä lukemista valitessa. Kirjaa tulkitessa saatan asian joskus tarkistaa, vaikka useimmiten tunnustan jättäväni kirjailijan aikalailla huomiotta keskittyessäni itse tarinaan. Taidan kiinnittää kirjailijan sukupolveen huomiota lähinnä silloin, kun
a) kirjasta löytyy minua ärsyttävää, ihastuttavaa tai muuten kiinnostavaa asenteellisuutta, joka on jollain tavalla sidoksissa sukupuolirooleihin
b) kirjasta löytyy henkilö, joka jollain tavalla rikkoo noita yllämainittuja rooleja

Tehdäänpä tässä nyt tällainen ihan perinteinen listaus lempparilistani kirjoista, joiden

- kirjoittaja on nainen
- joku päähenkilöistä on perinteistä roolikuvaa jollain tavalla rikkova tyttö / nainen

Niin, ja kolmantena sääntönä, että olen lukenut kirjan viimeisen vuoden aikana eli heinäkuusta 2015 tähän päivään...

Tästä lähtee:

Vera Vala & Arianna de Bellis - Sieltä tämä löytyi heti heinäkuulta 2015 ja löytyy muuten myös tämän vuoden heinäkuulta. Arianna on ehkä aika tyypillinen naissalapoliisi eli rohkea, välillä vähän tyhmänrohkea ja teorioissaan älykäs. Erilaiseksi hänet tekee herkkyys ja haavoittuvuus, joka usein unohtuu miesten perinteisissä rooleissa toimivista naishahmoista. Menneisyyden haamut ja rakkauden kiemurat satuttavat Ariannaa, vaikka hän sitten urheasti jatkaakin eteenpäin.

Katja Kettu & Yöperhosen Irga Kun tyttö hiihtää rakkauden perässä rajan yli Neuvostoliittoon, joutuu siellä vankileirille ja selviää, aina vain selviää. On hänessä pakko olla jotain erityistä. Tarina ei ole kaunis eikä päähenkilö hyveellinen, mutta häntä on pakko ainakin kunnoittaa.

Gail Carriger & Steampunk tyttökoulun teinivakoojattaret - Hulvattomat, itsepäiset, persoonalliset ja ah, niin viihdyttävät. Ei tarvitse olla vakava, ollakseen vakavasti otettava, vaikka olisikin teininä opettelemassa vakoojaksi. Myös Parasol Protectoraten sieluton sankaritar on aivan mahtava tuttavuus.

 Milja Kaunisto ja kreivitär Marie-Constance de Boucard. Hento ja hemmoteltu nuori kreivitär onkin jotain aivan muuta. Kasvatuksensa vangiksi jäänyt nainen oppii selviytymään hengissä, vaikka sitten Ranskan vallankumouksen kiemuroissa. Myös ajankuva on Milja Kauniston kirjoissa aivan mahtavaa luettavaa. Oli kyse sitten keskiajasta tai 1700-luvusta.

Agatha Christie ja Neiti Marple - Need I say more? Samoin Tuppence on aivan mahtavan itsenäinen ja itsepäivänen aikana, jolloin nainen edelleen nähtiin kodin hengettärenä ja kauniina koristeena. Vaviskaa roistot!

Sarah J. Maas & Celaena Sardothien Salamurhaajatar, kuningatar, traumatisoitu nuori tyttö, puoliverinen... ennen kaikkea hyväsydäminen selviytyjä. Fantasiatarinaa lukee henkeään pidättäen ja päähenkilölle hyvää toivoen.

Sofi Oksanen ja Norma Ei ollenkaan tavallinen lyyli tämä tyttö, vaikka erilaisuus ehkä sitten kuitenkin on satujen perua.

Tuula Havaste: Maan vihat 
Luettavaksi kanssabloggaajalta 

Sitten on tietysti Tuula Havasteen Kertte. Piispantappaja-Lallin vaimosta Arimo-sotilaan naiseksi Tokholmiin. Kertte tekee, mitä on pakko ja mitä mieli halajaa.

1100-luvun Suomen kansanperinne, taikausko sekä uuden uskonnon tuomat uhkaavat muutokset kehystävät erikoislaatuisen naisen matkaa niin ajassa, paikassa kuin naiseudessakin. Aikana, jolloin nainen on miehestä riippuvainen, ottaa Kertte vastuun omasta kohtalostaan eikä taivu miehen tahtoon.

Maan vihat on sarjan toinen osa. Kertte on suostunut piispan miehen Arimon matkaan pelastaakseen kirveellä piispan surmanneen miehensä koston kourista. Matka vie kauas meren yli Tokholmiin, jossa Kertte joutuu tutustumaan myös piispan edustamaan uuteen uskoon. Vanhat hyvät taiat ja uskomukset määrätään vääriksi, eikä noituudesta hyvä seuraa. Kertte näkee talojen vainajat eikä taivu sen paremmin Arimon kuin käskynhaltija Pärtyn komentoon. Vaan mitä voi "vain" nainen vahvojen miesten edessä? No, ainakin päättää oman elämänsä suunnasta ja paikasta jälleen kerran.


Naistenviikolla kirjabloggaaajat keskittyvät erityisesti erilaisiin (nais)näkökulmiin tai näkökulmiin naiseuteen kirjallisuudessa tai muuten vaan. Kannattaa kurkata lista hasteeseen osallistuvista blogeista täällä.
Ensimmäisen postaukseni aiheesta löydät täältä. 
Edit: Naistenviikon päätöspostaus täällä.