(Luku)päiväkirja : Kuumaa Netflixiä ja kirjamuistoja

Seinät alkavat kaatumaan päälle kotitoimistolla, joten jotain kivaa pitää keksiä. Olen tarkoituksella ottanut tällä viikolla töissä rauhallisemmin ja onnistunutkin saavuttamaan jonkinlaisen työmoodin. Iltaisin olen surutta neulonut, jutellut poikien kanssa, ja kuunnellut äänikirjoja kotitöiden lomassa. Katsoin jopa televisiota - tai no, Netflixiä. Ensin Toton kanssa Pokemonia ja sitten itsekseni tabletilta ennen nukkumaanmenoa. 

Keskiviikkona katselussa lähti sitten niin sanotusti mopo käsistä ja vielä lievästi nololla tavalla. Ei väsyttänyt ja oli levoton olo. Enkä sitten keksinyt muuta kuin pistää Netflixistä päälle kauden sarjasta Too Hot to Handle. Siinä seksinnälkäiset ja kauniit nuoret kuvittelevat saapuvansa paratiisisaarelle juhlimaan ja sekstailemaan realitysarjassa, mutta todellisuudessa he joutuvat kartionmallisen Lana-tekoälyn terapoimiksi. Suukot kielletty, seksi kielletty, hyväilyt kielletty, masturbaatio kielletty... Tarkoituksena on saada osallistujat kohtaamaan toisensa syvemmällä tasolla ja parhaimmillaan löytämään rakkauden. 

No, siinä sitten seurasin kärvistelyä ja kiukuttelua (ja yllättävää kyllä, myös satunnaisia oivalluksia) puoli kolmeen. 

En useinkaan katso edes televisiota, mutta tuossa oudossa sarjassa jokin kiehtoo. Tiedä sitten, mitä se kertoo minusta. Olin yllättävän pirteä seuraavana päivänä, mutta keskittymiskyky tietysti pohjalukemissa. Kausi on kesken. Ehkä palaan siihen tänään, sitten kun Voice of Finlandin jakso loppuu... 

Sitten niitä kirjamuistoja... 

Luureista olen tällä viikolla antaumuksella kuunnellut Viv Groskopin Au revoir tristesse - ja muita elämänoppeja ranskalaisista klassikoista. Siinä Groskop yhdistää omia muistojaan ranskalaisiin klassikoihin, niiden yleisiin tulkintoihin ja omiin ajatuksiinsa. Aivan oikein. Varsin mielenkiintoista. (Niin kuin muuten oli Groskopin vastaava teos venäläisistä klassikoistakin). 

Kappale Proustista ja hänen Kadonnutta aikaa etsimässä -teoksestaan käsitteli klassikon lisäksi myös käsitystä muistista ja sen tavasta tuoda esiin asioita muistelijan etsimättä ja tahtomatta.

Erilaiset asiat laukaisevat muiston. Kun Proustilla madeleine-leivokset tuovat esiin muistoja lapsuudesta (ensimmäisissä luonnosversioissa kuulemma puhuttiin korpuista - kauhistus!) vievät nauravat nakit ja ranskalaiset minut omiin varhaisiin herkkuhetkiini. - Arvatkaapa, mitä meillä syödään tänä iltana ?

Samalla tavalla myös kirjat ja kirjailijat vievät lukijansa hetkiin tai ajanjaksoihin, paikkoihin tai tilanteisiin, joihin ne tavalla tai toisella liittyvät. Proustin maininta Au revoir tristesse-kirjassa muistutti minua samantien yhdestä elämäni ihanimmasta lomasta, jolloin luin osan Kadonnutta aikaa etsimässä - kirja(sarjaa). Väliin nautiskelin uima-altaan vierellä, välillä menin hellettä pakoon viileään olohuoneeseen pehmeälle sohvalle. Lempipaikakseni kuitenkin valikoitui kuvassakin näkyvä korikeinu, jolta näki porrastetun kukkulanrinteen kukat ja pensaat, ja niiden yli aina Välimerelle saakka. 

Aurinko, lämpö ja rento kuukausi Nizzan kukkuloilla jäivät lähtemättömästi mieleen. Samoin kuin maisemat joihin katseeni osui sen Kobosta nostaessani. Ihanaa, enkä usko tämän muiston kovin helposti katoavan. Sen verran vahva muistijälki on aivoihini jäänyt, että jokainen maininta madeleine-leivoksista tuo mieleeni Proustin, joka tuo mieleeni Kadonnutta aikaa etsimässä, ja sitten korvissani jo soikin kaskaiden siritys. 

Toinen Groskopia kuunnellessani mieleen palannut asia koskee blogia. Muistin nimittäin jo aiemmin kirjanneeni jotain kirjamuistoista blogiin. Silloin naureskelin itsekseni linkkiä Olavi Paavolaisen ja Agatha Raisinin välillä (löytyy täältä). Sieltä löytyy myös muutama teidän kirjaamanne kirjamuisto, joita oli aivan ihana lukea uudelleen! 

Vieläkö teiltä löytyisi lisää kirjamuistoja tännekin kommentteihin ? 

Kyselen samaa myös insta-stooreissa, utelias kun olen, mutta mielelläni luen myös täältä - niin kuin varmasti kaikki muutkin. 

Jossain kohtaa jatkan vielä omienkin kirjamuistojeni kirjaamista, mutta nyt pitää mennä laittamaan niitä nauravia nakkeja. 

p.s. minut löytää Instasta profiililla minna_vuocho. Tervetuloa!