Sivut

3.2.2020

Mitä yhteistä on Olavi Paavolaisella ja Agatha Raisinilla ?

Vuoden 2015 lukumaratoneväät jäivät mieleen
Keksiikö joku ?

No, minun kohdallani nuo kaksi yhdistyvät lukutilanteen myötä.  Toisinaan käy niin, että kirjaa tulee lukeneeksi erityisen sopivassa paikassa. Silloin mieleen jää muistijälki, joka palautuu paikalle tai samaan kirjaan palatessa. Toisinaan muistikuvan laukaisee pelkästään kirjan nimi.

Molempia otsikossa mainittuja olen lukenut viimeisilläni synnytystä odottaessani. Muistan kirjat aina, kun joku puhuu äitiysloman alusta - tai päinvastoin,

Olavi Paavolaisen Nykyaikaa etsimässä vie  minut aina helteiseen kesään 2004, kun elefantin kokoisena lepäsin sohvalla kuumuutta paossa ja koitin lukemalla saada ajan kulumaan.

M.C.Beatonin Agatha Raisin -sarjaa puolestaan luin kuopuksen syntymän aikoihin. Silloin Dublinissa asustellut siskoni lähetti pokkareita postissa ensin mahansa kanssa kärvistelleen isosiskonsa huvitukseksi ja sitten vähän myöhemmin tuomaan piristystä vaipparumban keskelle. Kummasti nuo keski-ikäisen naisihmisen murhaselvityksistä kertovat cozy mysteryt auttoivat keräämään kärsivällisyyttä ja piristivät.

Sama koskee ruokaa. Jos sattuu napostelemaan vaikuttavan kirjan äärellä, voivat porkkanapalat viedä romanttiseen loppusuudelmaan tai makrillipatee lukumaratonille, niin kuin minulle kävi... Siksi kannattaa olla tarkkana lukuherkkujen suhteen.

En nyt kuitenkaan ajatellut listata suositeltavia lukupaloja sen paremmin syötävien osalta kuin kirjoissakaan, kunhan listasin pari omaa mieleenjäänyttä kirjamuistoa.

Mielelläni kuulisin lisää teiltä muita.


Millaisia kirjamuistoja eli kirjojen lukemiseen
 liittyviä mielleyhtymiä teille on syntynyt ?


Näitä voisi jossain kohtaa kerätä listalle enemmänkin ja vielä palaan myös minä Mordoriin...


11 kommenttia:

  1. Nyt nolona myönnän, että en tienyt kumpaakaan noista mainitsemistasi nimistä :)
    Olen lukemisen aina liittänyt rentoutumiseen ja ehkäpä pieneen naposteluun. Nyt olen päässyt tuosta iltanapostelusta samalla kun luen, mutta edelleen olen paras lukija ennen nukkumaan menoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kirjailijoiden ja kirjojen sankarien nimiä riittää :-)
      Minunkin on pakko lukea illalla, edes muutama sivu. Muuten ei uni tule.

      Poista
  2. Hehe noh mennään ensin lapsuuteen, Viisikon jäsenet söivät aina ja kirjoja lukiessa oli pakko tehdä evästä itsellekin. Tein usein Cream Crackereitä voilla ja juustolla ja tänä päivänäkin saan sen fiiliksen, kun syön Cream Crackereitä. ;)

    Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen muistan, että sai silloin kaiken maailman pataruokien himon kukkimaan.

    Eli en nyt osaa sanoa, mikä juusto vie vaikka minkä kirjan äärelle, mutta ehdottomasti tämä yhteys toimii.

    Ihan asiasta viidenteen. Robin Hobbin kirjoja lukiessa silloin joskus ysärin aikoihin, kuuntelin samalla Michael Flatleyn Lord of the Dance cd:tä ja nämä kaksi yhdistän vieläkin, tukivat toinen toisiaan. Musiikki sopi hyvin Fitzin maailmaan. Eli kyllä, monet asiat tuovat mieleen kirjat ja päinvastoin.

    Kivaa viikon jatkoa Minna. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, Viisikot! Minulle on jäänyt ikuisiksi ajoiksi mieleen ne kananmunat ja kylmä kananpoika :-)

      Ruoka linkittyy todella helposti luettuihin kirjoihin, tai ainakin jonkin luetun tunnelmaan.

      Musiikki kuuluu myös ehdottomasti assosiaatiolistalle! Minä en vain heti tullut sitä ajatelleeksi, kun en itse koskaan kuuntele lukiessani. Kuulostaa hauskalta linkitykseltä! :-)

      Poista
  3. Minullekin tuo Agatha Raisin on ihan uusi tuttavuus. Syöminen ei kuulu minun lukuhetkiin, ei ehkä ole koskaan kuulunut. Kun mietin kirjamuistoja, muistan vaikkapa Anna Kareninan jonka luin kun olin aloittanut ensimmäisessä varsinaisessa työpaikassa opintojen jälkeen. Hyvin monet kirjat liittyvät matkoihin, Etelä-Afrikkaan mennessä luin Nelson Mandelan kirjan, New Yorkiin mennessä luin useita Toni Morrisonin kirjoja, Tukholman Lisbeth-kävelyä varten David Lagerkranzin kirjat. En lue niinkään matkaoppaita, vaan mielummin kyseiseen maahan sijoittuvia romaaneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkat jäävätkin helposti linkkiin kirjojen kanssa. Minullakin Proust tuo heti mieleen yhden tietyn korituolin ja helteisen sään.

      Lisbeth-kävely kuulostaa mielenkiintoiselta. Minulla on juuri Lagercrantzin viimeisin menossa.

      Poista
  4. Minulla ei taida olla mitään noin "isoja muistoja". Muistan joitain kirjoja mitä olen lukenut tietyillä matkoilla, mutta viime vuosilta. Muistan, että kannoin mukanani Anna Kareninaa työmatkoilla (junalla), kun en malttanut jättää sitä vain iltalukemiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna Karenina oli siis ajankohtainen joskus 1980-luvun lopulla :)

      Poista
    2. Siinähän oli oiva esimerkki siitä, miten kirja voi liittyä johonkin tilanteeseen :-)

      Poista
  5. Minulle jää myös tarkkoja lukumuistoja, tietyt paikat ja tilanteet, totta tosiaan myös ruoat, yhdistyvät toisiinsa. Lasten syntymät ovat kyllä jääneet kirjojen osaltakin mieleen. Esikoisen syntymän jälkeen taisin olla Pohjois-Italiassa, toisella kertaa Irlannissa kirjan mukana. Oma lukunsa ovat lomamatkat. Muistan esimerkiksi erityisen hyvin erään valoisan kesäyön, jolloin valvoin melkein koko yön ruotsinlaivalla meri jalkojen juurella vilisten ja luin Lauri Mäkisen Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset -romaania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa aika idylliseltä (vai oliko pelottava?) lukukokemus tuo laivalla dekkarin lukeminen :-) Minulta on vielä Lauri Mäkinen kokonaan lukematta, vaikka kovin on kehuttu.

      Poista