Sivut

9.2.2020

(Luku)päiväkirja: Flunssaa ja uusia aluevaltauksia


3.2.2020 Maanantai 

Se on jo helmikuu. Toimistolta lähtiessä puoli viiden maissa oli vielä valoisaa. Toivoa on.

Salamavaras etenee, vaikka tänään Toto jäikin katsomaan Netflixistä löytynyttä Totoroa. Kohta mennään kuitenkin kuuntelemaan. Vähän kuuntelin myös Tyttö, joka eli kahdesti -dekkaria.

Minun iltani on mennyt ruokaa laittaessa ja pakatessa. Jännä, miten kauan saa aikaa kulumaan vaateihmettelyyn, vaikka matkaa kestää vain yhden yön yli ja kohdekin on peräti niin eksoottinen kuin Espoon Korpilampi... Työmatka siis, mutta hankaluus tuleekin vissiin juuri kohteen erilaisuudesta. Pitäisi keksiä jotain työvaatteen tapaista, mutta ei virallista ja pitäisi pystyä piipahtamaan ulkonakin. Ei ihan helppo yhtälö tällaiselle, jolla on tasan toimistovaatteita ja sitten piharönttöitä.

Uimapuvunkin jouduin ostamaan. Itse asiassa ostin kaksi. Funky Lady pelasti taas pulasta, sillä siellä oli näin talviaikaankin oikein kunnon uimapukuvalikoima. Tykästyin "hamemalliseen" kokouimapukuun, joten sellainen piti sitten saada. Toisen ostin perusmallisen. Lantionseudun peittävä helma oli oikeastaan yllättävänkin lohdullinen ajatus.

Jäi oikein mietityttämään, miksi peittävyys tuntui niin kivalta. Eikös näinä kehopositiivisuuden aikoina pitäisi mennä reippaasti reidet löllyen ja ryntäät heiluen? En taida olla vielä ihan niin vapautunut kuin trendi edellyttäisi, ainakaan työporukassa. Enkä minä kuitenkaan taida olla sen kummallisempi kuin mitä melkein viisikymppinen, kolmen lapsen istumatyötä tekevä äiti yleisesti on. Pitää vissiin kuitenkin työstää omaa kehonkuvaa, tai vaihtoehtoisesti ruveta vielä aktiivisemmaksi uudella kuntosalilla.

En myöskään ilmoittautunut lenkkioptioon, lampeen ajattelin käydä kastautumassa, jos kantti kestää.


Keskiviikko 5.2.2020

Kotona taas. Uimaan en sitten mennytkään. Sisällä istutun päivän päätteeksi tuntui siltä, että happea olisi saatava. Siispä lähdinkin kävelylle, kun sain pari työkaveria seuraksi. Oli hieno keli. Pikkupakkanen ja kirkas kuunvalo. Hyvin saattoi ei-valaistua polkuakin kulkea pelkässä luonnonvalossa. Olisin halunnut kuvan, mutta eihän tuo puhelin tietenkään sellaiseen pysty.

Sattuneesta syystä lukeminen jäi vähäiseksi. Vain muutaman sivun verran An Angel at My Table -kirjaa ja sitten unen saamiseksi vartti How to Eat-kuuntelua... tosin ei varsinaista kuuntelua tainnut kestää muutamaa minuuttia kauempaa, kunnes nukahdin.

Tänään illalla jatkui Salamavaras eilispäivän tauon jälkeen. On se jännä.

Kuva ei ole eiliseltä, kun emme tosiaan ulos ehtineet ennen pimeää. Samantyyliseltä päivä näytti kuitenkin. Tänään oli taas maa musta, mutta onneksi vielä valoisaa kotiin tullessa.


Lauantai 8.2.2020 

En ole lukenut, vähän kuunnellut äänikirjana Sherlock Holmesia ja Lisbeth Salanderia.

Ei mulla muuta.


Sunnuntai 9.2.2020

Pikku hiljaa noustaan sängyn pohjalta. Vuosiin ei minulla ole ollut tällaista flunssaa. Kuumetta ei tietysti nytkään, kun se ei näköjään nouse kovemmassakaan taudissa.

Äänikirjat ovat olleet pääasiallisena huvitteena. Salamavaras kuunneltiin Toton kanssa oikein loppuun saakka. Lisäksi luin vähän aika Janet Framen An Angel at My Table.

Huomenna pitänee tehdä jotain töiden tapaista, mutta luulisin etäpäivän olevan vielä paikallaan. Pääsee helposti lepäilemään, jollei kunto kestäkään.

Mitä ilmeisimmin tässä ollaan menossa kuitenkin parempaan suuntaan. Kuten Isäntä pojille tuossa juuri mainitsi: "Äitinne kunnon tietää siitä, kuuluuko näppäimistön napsutus blogia kirjoitettaessa..."

EDIT illalla vielä
Oli ihan pakko palata vielä lisäämään päivän myöhemmät seikkailut. Latasin nimittäin Nextoryn kokeiluajan (Museokortilla 45pv!!!), jotta saisimme Toton kanssa uuden kirjan kuunneltavaksi. Arvatkaapa, minkä kirjan hän valitsi ? No tietysti Miklun Paras kirja ikinä...  Jep, arvaatte, että vähän arvelutti.

Pakko kuitenkin sanoa, että kuopuksen valintaan kannatti sopeutua. Eihän tuo mikään varsinainen kirjallisuuden klassikko ole, mutta ainakin se paransi mielikuvaani nuorisotubettajista. Ihan järkeviä ajatuksiahan siinä ilmaistiin ja välillä tätiäkin nauratti. Nyt kuunnellaan sitten jo sitä seuraavaa eli Kaikkien aikojen kirja. Eli uusia aluevaltauksia tässä sunnuntai-illan viihteeksi.

(Myönnän kuitenkin olevani helpottunut siitä, että noita on toistaiseksi julkaistu vasta kaksi...)


Tällä viikolla loppuun luettuja: 

Rick Riordan : Salamavaras 
Kuuntelin tämän jo toisen kerran. Edellisellä kierroksella Toto oli liian pieni eikä isompia kiinnostanut. Nyt vei tarina kuopuksen mukanaan ja onhan se jännä. Joka luvussa on ainakin jonkinlaisia hirviöitä ja kreikkalainen mytologia herää eloon. Tosin taisi äiti kuunnella vähän eri tavalla kuin 8v, jonka käsitys länsimaisen sivistyksen perustasta lienee vielä melkoisen hataralla pohjalla. 

Arthur Conan Doyle: A Case of Identity 
Pientä huijauksen makua, kun laitan tämän luetuksi kirjaksi, kun kyseessä on kuitenkin kokoelma. Stephen Fryn lukemana Holmesit heräävät eloon ja ovathan ne upeita jo ihan itsessäänkin. 

Miklu: Paras kirja ikinä 
Kyllä, kirja on puhekielistä jutustelua ja höpötystä ja välillä ihan aivotonta hölötystä, mutta selvästi Miklu tuntee vastuunsa esikuvana ja puheissa on itse asiassa monessa kohtaa järkeä. Sitä en sitten tiedä, pitäisikö nuoren tubettajan huolestua keski-ikäisen täti-ihmisen hyväksyvästä kommentista... menee katu-uskottavuus. 

2 kommenttia:

  1. Eilen olin niin väsynyt, että luin omaa iltakirjaani vain kaksi sivua. Tänään voisi pikkuisen enemmän yrittää lukaista. Olen ihan intona tästä lukemisestani, vaikka en mitä huippuvauhtia luekaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei jaksa. Minä olen pari päivää nyt kärvistellyt ikävän flunssan parissa ja lukeminen on kyllä jäänyt ihan minimiin.

      Poista