Sivut

24.9.2017

Mitä Mozart joi?

Mitä Mozart joi? Mitä tarjosi Clara Schumann lettukesteissään? Mitä kantoi askeetti Gregoriuksen äiti pojalleen syötäväksi?
Tämä kirja vastaa moneen kysymykseen, joita et ehkä olisi tullut ilman sitä edes kysyneeksi. Musiikinhistorian tähtien ruokatavoista nimittäin.

Syötävät sävelet - vieraana säveltäjien pöydissä 
Susanna Välimäki
Kustantajalta luettavaksi ja blogattavaksi 

Tämä olisi itse asiassa oikeasti ollut jo elokuun kuukauden keittokirja, mutta unohduin lueskelemaan sitä pidemmäksi aikaa. Tämä on nimittäin vallankin mainio opus kuuluisien säveltäjien ja soittajien suhteesta ruokaan.

Kirja on jaettu kolmeen osaan : Taiturilliset kokit, Herkuttelevat syömärit ja Askeettiset tankkaajat. Jokaiseen osioon riittää mielenkiintoisia anekdootteja ja tietysti myös kuvatun musiikin jättiläisen resepti - joko hänen omansa tai jotenkin muuten hänen ruokatottumuksiinsa liittyvä.

Siitä en sitten ole ihan varma, miten paljon tämä kirja palvelee varsinaisena keittokirjana. Kun herkuttelijat ovat vuosisadan tai parin takaa, eivät heidän herkkunsa välttämättä houkuttele nykyruokavaliota noudattavaa. Onneksi reseptejä on (pikkuisen) modernisoitu, joten ihan mahdotonta ei niiden käyttäminen liene. Voisin hyvinkin kuvitella musiikillisia iltamia vaikka Mozartin musiikin parissa, hänen lempijuomaansa siemaillen - ja vatsan täydennykseksi sitten vaikka Brahmsin gulassia. Samalla tavalla näyttivät suurin osa kuuluisuuksistakin lempiruokiaan tarjota, osana musiikkiteemalla vietettävää iltaa.

Susanna Välimäki mitä ilmeisimmin tuntee aiheensa ja osaa myös kirjoittaa siitä hauskasti ja mielenkiintoisesti. Kuvat tuovat lisäulottuvuutta sujuvaan tekstiin ja lukija oppii paitsi kuvatun henkilön ruokatottumuksista, myös hänen elämästään tai aikakauden oloista noin yleensä. Mielenkiintoista - eikä kirja kuitenkaan ole mikään järkäle. Paljon asiaa on saatu mahtumaan 140 sivuun.

Oman musiikkisalongin perustamista suunnitellessa Syötävät sävelet tarjoaa paljon viihdyttävää luettavaa. Ehdottoman suositeltava teos sekä musiikinharrastajalle että ruoasta kiinnostuneelle tai yleensä historiaan mielellään tutustuvalla. Aika monelle lukijalle siis.

p.s. Mozart muuten joi mantelimaitoa, muttei ihan nykyisen terveystrendin mukaisesti :-)

23 kommenttia:

  1. Kuulostaapa hauskalta yhdistää musiikki ja ruoka. Usein sitä kyllä tulee kuunneltua musiikkia kun laittaa ruokaa, mutta onhan se mielenkiintoista myös tietää mitä nämä huiput söivät ja joivat.
    Aurinkoista sunnuntaita Minna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tämä oli mielenkiintoinen tuttavuus.
      Tänään onki aurinko paistanut! Mukavaa uutta viikkoa!

      Poista
  2. Aika erikoinen konsepti keittokirjalle! :D Mä ole itse tosi huono käyttämään keittokirjoja. Ostan aina herkullisennäköisiä opuksia, selailen niitä, saatan kokata ehkä yhden reseptin ja sitten se kirja jää hyllyyn. :/ Millähän sitä oppisi kokeilemaan enemmän..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on hurja määrä keittokirjoja, mutta niitä tulee kyllä käytettyäkin aika ahkeraan. Ainakin joitakin. Onneksi olen vähitellen oppinut pistämään tyhjän panttina seisovia kiertoon. Vaikka itse ei käyttäisi, joku toinen voi innostua.
      Ja voihan sitä kokeilla reseptejä ilman kirjojakin!

      Poista
  3. Hauska idea kirjalle! Nyt on kyllä paljon hyviä kirjoja.

    En lue oikeastaan yhtään ruokaan liittyviä kirjoja, mutta ruoka yhdistettynä historiaan tai kulttuuriin kuulostaa mielenkiintoiselta. Mozartin elämäntarina on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista. Pitäisi sekin aihe ottaa taas uudelleen käsittelyyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua taas inspiroivat ruokaan liittyvät kirjat ja luen keittokirjojakin kuin romaaneja :-)

      Poista
  4. Ohhoh, kuulostaapa mielenkiintoiselta teokselta, terveisin musiikki ja historia kiinnostavat suuresti (myös ruokakin, mutta yleensä juurikin historian näkövinkkelistä). Kiitos vinkistä, pitää jossain vaiheessa tarttua tähän! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kiva ja mielenkiintoisesti kirjoitettu. Selitystä oli vähän enemmänkin kuin vain pari riviä reseptin ohessa.

      Poista
  5. Kyllä pitäisi joskus toteuttaa kirjailijoiden keittokirja. Joku jo ehdotti sellaiselle nimeksi Artistimaksaa.
    Keittokirjallisuus on ihastuttava keino seikkailla faktan ja fiktion välimaastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen olikin hauska. Aikoinaan kirjoitin blogiin sarjaa ruokaa romaaneista eli romaanien inspiroivia reseptejä. Se oli hauskaa - pitäisi varmaan aloittaa uudelleen. http://jakaikkeamuuta.blogspot.co.uk/search/label/ruokaa%20romaaneista

      Poista
    2. Kirjailijat ovat varmasti herkkusuita ja muutenkin kirjoissa ruoka on usein isossa asemassa. Jossain vaiheessa kirjoitin blogiinkin sarjaa "ruokaa romaaneista" (http://jakaikkeamuuta.blogspot.co.uk/search/label/ruokaa%20romaaneista)
      Se oli hauskaa - pitäisi varmaan aloittaa uudelleen.

      Poista
  6. Olet oikeassa etten olisi noita kysymyksiä osannut edes esittää :) Hauska idea kirjalla, mutta voi tosiaan olla ettei kaikki reseptit täysin istu tähän päivään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvemmin sitä tulee mietittyä Bachin lempiruokaa ;-)

      Poista
  7. Tämähän on kiinnostava! En varmaan lähtisi kokkailemaan kirjan ohjeilla, mutta ideana hauska. Olisikohan Mozart säveltänyt toisin, ellei olisi saanut mantelimaitoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en itse asiassa ollenkaan olisi odottanut mantelimaidon olevan tuon ajan herkkua. Sitä en tiedä, millaista musiikkia olisi syntynyt vaikka viinimarjamehulla :-)

      Poista
  8. Kuulostaa ihanalta, keittiövinkkejä ja kulttuurihistoriaa. Täytyypä tsekata Helmet, kiitos vinkistä!

    Minna /Kirsin Book Club

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä. Tämä oli oikein mielenkiintoinen.

      Poista
  9. Jaahas, meillä on siis jotain yhteistä Mozartin kanssa, koska minäkin käytän nykyään mantelimaitoa. Alkoi tosin vähän kiinnostaa, miten se Amadeus sen kanssa oikein toimi...

    Ai että, olisipa hienoa järjestää jotkin överit teemajuhlat jossain tällaisessa korkeakulttuurin hengessä ja tarjota hienoja vanhoja herkkuja. Vieraat olisivat tietenkin pukeutuneet teeman mukaisesti ja ja ja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla Mozartilla usein vähän silleen terästettynä...
      Tuollaiset juhlat olisivat ihanat - tosin voisi tuottaa pieniä vaikeuksia löytää aivan oikeanlaista asustusta Mozart-bileisiin.

      Poista
  10. Onpa hauskankuuloinen kirja! Jostakin syystä tunnen aina suurta vetoa ja mielenkiintoa tällaisiin resepteihin, vaikken kyllä niitä koskaan testailekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ihan sama juttu. Näitä on tosi mielenkiintoista lukea, vaikken välttämättä ihan heti kaikkia kokkamaan rupeaisikaan.

      Poista
  11. Onpa ensinnäkin viehättävän näköinen kirja, ihan kutsuu selailemaan! Kirjana kuulostaa myös sellaiselta että lukisin mielelläni: sopivassa paketissa historiaa (kevyesti) ja jotain hauskoja detaljeja kuten tässä sitten niitä ruokatottumuksia. Laitan korvan taa jos tulee vastaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi mukavasti täynnä kuvia ja kuitenkin siinä oli paljon myös luettavaa.

      Poista