Sivut

10.5.2016

Kesä, kesämpi, Provence... eli lukulistalla Vuosi Provencessa

Niin, minullahan ei tietenkään ole tarpeeksi kirjoja luettavana (huomaattehan sarkasmin), joten kun siskoni tyhjentää kämppänsä varastoa kirjoista, päätyy niistä muutama kassillinen omaan olohuoneeseeni. Voinette kuvitella minulta paperikirjojen ostamisen jo vuosia kieltäneen isännän riemun.

Peitetarinana minulla on kuun lopussa naapurikaupan edessä pidettävä kirppis, jonne tuota kirjakasaa olen kuskaamassa ja lisäksi vielä omiani. Halvalla lähtee, saapukaa paikalle sankoin joukoin!
Täytyy toivoa, että naapurustossa on himolukijoita, joiden kirjahyllyt ammottavat tyhjyyttään... Tuollainen yhdistelmähän on erittäin yleinen, eikös?

No, olohuoneeseeni pesiytyneistä kirjapinoista löydän tietysti päivittäin kirjoja, jotka pitäisi lukea ennen myyntipöydälle asettelua. Saa nähdä ehdinkö. (En!)

Ensimmäisenä varsinaisesti luettavaksi päätyi nostalgiapläjäys, joka jostain syystä on minulla aikoinaan jäänyt väliin. Varsin sopivaa luettavaa kesäkelillä, varsinkin kun tietää, että tänä kesänä emme tosiaan ole Ranskaan lähdössä. Pojat eivät enää mahdu takapenkille autossa niin pitkäksi ajomatkaksi, eikä lompakko epävarman työtilanteen hetkellä jousta myöskään lentolippuja ja junalippuja viiden hengen perheelle. (Tiedättekö ketään, joka kaipaisi töihin asiakaskokemuksen kehittämisen spesialistia, prosessifriikkiä ja tulkkia liiketoiminnan ja IT:n välille? Lähetän cv:ni mielelläni.)

Peter Mayle: Vuosi Provencessa
Siskon varastotyhjennyksestä 

Peter Mayle muuttaa vaimonsa kanssa Provenceen. Englantilainen keskellä periranskalaista maalaismaisemaa kokee tietysti jonkintasoisen kulttuurishokin. Remontti ei etene, työmiehet katoavat, Englannista saapuvat kutsutut ja kutsumattomat vieraat, sään vaihtelut sekä ranskalaisten kyltymätön kiinnostus ruokaan (sekä ne ihanat paikalliset ravintolat) vuorottelevat kuukausittain etenevässä tarinassa. Ote on lempeän humoristinen. Mayle nauraa ranskalaisille, mutta sillain ystävällisesti, vähän niin kuin minäkin ehkä nauraisin, jos joskus erehtyisin Ranskaan asumaan - siis silloin kun en puhisisi raivosta punaisena. Toki kirjan ilmestymisestä on jo yli 25v aikaa, joten ei taida Ranskan maaseutukaan enää ihan kirjassa kuvatun kaltaista olla.

 Ihan oikeasti alkoi tehdä mieli taas isännän kotimaisemiin, sillä kyllä Maylen kirjasta monta asiaa tunnistaa. Varsinkin tuo ruokapuoli houkuttelisi - pian on kirsikka-aika, eikä mikään ole parempaa kuin suuret, mehevät punaiset kirsikat suoraan puusta suuhun tai piirakkana pöytään. Nämä lämpimät päivät ovat myös palauttaneet mieleen Etelä-Ranskan samettiset iltailmat ja illanvietot terassilla. Eikä pastiskaan hullumpaa ole - minusta. Mies ei siihen koske pitkällä tikullakaan, kun ei voi sietää anista.

Peter Maylen Vuosi Provencessa on nopsasti luettu ja herttainen kirja, yhdenlainen kuvaus yhdestä kulmasta Ranskaa. Nojatuolimatkaksi oiva opus, vaikka matkakuumeen tartuntavaarasta pitääkin tämän kirjan kohdalla varoittaa. Kannattaa myös varata joitain herkkuja viereen, ihan vain siltä varalta, että alkaa hiukoa.

p.s. tämäkin löytyy sitten myyntipöydältä... 

8 kommenttia:

  1. Kuule, näistä sun kirjapostauksista innostuneena, minäkin aloitin kirjan lukemisen. Löysin kivalta tuntuvan kirjan kirjaston poistohyllystä. Valitsin sen kannen mukaan ja nyt 4 lukua myöhemmin, tykkään itse kirjastakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa! Tosi mahtavaa, että innostuit lukemaan. Kirjoista löytää aina uusia maailmoja ja ne yllättävät.
      En olekaan pitkään aikaan hakenut kirjastosta "yllätyskirjaa", vaikka muuten olen opportunistinen lukija. Pitääkin viimeistään lomalla taas koittaa :-)

      Poista
  2. Ai, että: tuli jotenkin kaipuu lukea kirja uudestaan... Niin siis missäs se sinun kirppis nyt sitten olikaan ;)...?

    T. nimimerk. Kirjahullu, joka tovi sitten konmaritti tilanpuutteen vuoksi kirjahyllystään kolme ikeakassillista kirjoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HIh, 28.5. Haukilahdessa K-marketin edessä. Tervetuloa! Taitaa meidän pöydältä löytyä takaisin päin melkein ne kolme ikeakassillista...(kunhan raaskin kaikki kandit laittaa jakoon ;-)

      Poista
  3. Tuo olikin hyvä kirja. Tyyppi oli alkujaan joku AD tms, eikö? Ei ihme, että kynä pysyi niin viihdyttävästi kädessä. Muistaakseni kirjoittanut toisenkin kirjan aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, näitä on kuulemma kolme tätä sarjaa (ne pari muuta puuttuvat minulta kokonaan) ja sitten hyllystä löytyy vielä yksi hänen ruokapainotteinen kirjansa sekä yksi dekkari... niistä en kumpaakaan tosin ole vielä lukenut.

      Poista
  4. Kirja kuulostaa hyvältä. Itse luen toisentyyppisiä kirjoja yleensä, mutta vaihtelu voisi virkisttä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sopivan kevyt kesäkirja :-) Niin, ja nyt kirjafriikki tietysti utelee, että millaisia kirjoja yleensä luet?

      Poista