Toistaiseksi haastetahdissa. Se on Kivaa ja korkealta

Tuossa alkukuusta haastoin itseni käymään teatterissa vähintään kerran kuukaudessa.
Olisihan se ollut noloa jäädä haastetahdista heti ensimmäisen kuukauden tullen, joten onneksi sain töiden illanvietossa mahdollisuuden istahtaa Linnanmäen Peacock -teatteriin UIT:n uusimman eli Kivaa ja korkealta musiikki-ilottelun pariin.

Kyllähän tuota katselikin. Varsinkin nuoret tanssijat (Minttu Sinkkonen, Kalle Lähde) olivat lavalla aivan uskomattoman taitavia. Heidän esiintymistään olisi mielellään nähnyt enemmänkin. Toinen mieleenjäävä tanssiesitys oli seurueen (bändin) könsikkäiden ihastuttava locking-rivistö. Siitä huitomisesta tuli väkisinkin hyvälle tuulelle, ja ne keskittyneet ilmeet olivat kyllä oikeasti aika hellyttäviä.

Illan yllätyksestä vastasi minun kohdallani Vanessa Kurri. Hänhän osaa ihan oikeasti laulaa ja vieläpä tosi hyvin. Enhän minä tietysti asiaa ole koskaan mitenkään epäillytkään, en vain ole tullut ollenkaan ajatelleeksi. Esityksen jälkeen Sari Siikander kertoi tutustuneensa Vanessa Kurriin Tanssii tähtien kanssa ohjelman kuvauksissa. Jossain vaiheessa Vanessa oli soittanut ja kysynyt opastusta mahdollisen laulu/esiintymis-koulutuksen löytämiseksi. Opinahjoksi päätyikin tällä kertaa Peacock teatterin lava ja metodiksi tulikoe yleisön edessä. Hyvin toimi ja Vanessa sai oppia varmaan ainakin triplasti enemmän kuin jonkin koulun penkillä :-)

Hauskan illan ainoat kyyneleet kirvoitti niin ikään esityksen jälkeen kuultu tarina siitä, miten lavalla Marjatta Leppäsen tukena ollut iso sateenvarjo itse asiassa on sama, joka hänen puolisollaan Jaakko Salolla oli mukana hänen menehtyessään lavalle v.2002. "Näin Jaakko on tavallaan mukanani esityksessä", kerrottiin UIT:n Grand Old Damen sanoneen ja pöytäseurueemme valutti lisää suolaista pizzoihinsa.

Kaikkiaan UIT:n esitys oli tuttua laulun ja sketsien ilottelua. Joukkoon mahtui niin kliseitä (tehtäväänsä väsyneet enkelit), tv-ohjelmia irvailevia sketsejä (Huutokauppakunkku) kuin varpaita liikuttelevia laulu- ja tanssiesityksiä. Hauskasti oli myös hyödynnetty näyttelijöiden omia fyysisiä piirteitä. Varsinkin Jussi Lammen hurjasta pituudesta Minttu Sinkkosen keijumaisen sirouden rinnalla oli saatu irti hauskoja kuvioita.

Ohjelman parissa viihtyi, mutta juonta tästä kabareesta oli turha etsiä, eikä sitä kai niin tarvittukaan. Sen huomasin, että vähän televisiota katselleena olin pikkuisen pihalla joissakin kohdin ja osa sketseistä tuntui näin ollen turhankin pitkiltä. Eniten pidin juurikin musiikista ja laulusta ja, ihan erityisesti, tanssista esityksessä.

Tämä kirjoitus tulee nyt vähän hassusti sen jälkeen, kun Kivaa ja korkealta on jo poistunut ohjelmistosta. Viimeinen näytös oli 13.6. Samalla tässä on kuitenkin hyvä hetki muistuttaa taas myös Linnanmäestä, joka vietti viime lauantaina 65v. synttäreitään.

ONNEA! 

Me pyörimme perheen kanssa paikalla jo perjantaina ja hauskaa oli. Kannattaa myös muistaa, että Linnanmäkeä pyörittää Lasten Päivän Säätiö, joka lahjoittaa vuosittain voittorahat lastensuojelutyölle. Vuonna 2014 lahjoitettiin 3,9miljoonaa euroa ja tälle vuodelle tavoitteena on huikeat 4,1miljoonaa euroa.