Luettavaksi ja blogattavaksi Elisa Kirjalta
Jännitystä ? No, ei varsinaisesti.
Väkivaltaa ? Ei suoranaisesti.
Mitä sitten ? Hymyilyä ja hymähtelyä, pientä suuttumusta ja surua - siinä kai ne päällimmäiset.
Kaikki alkaa kokkipojan kuolemasta, tai tarkemmin ottaen siitä, kun Ehtoolehdon vanhainkodin canasta-tiimi saa kuulla mukavan pojan poismenosta. Eihän kuolema ole vieras heistä kenellekään. Yli 90-vuoden ikään mennessä sitä on haudannut jo melkein kaikki ystävänsä ja perheensäkin. Silti nuoren miehen kuolemassa tuntuu olevan jotain outoa.
Siiri ja Irma päättävät ottaa asioista selvää. Vähitellen esiin paljastuu karmaiseva kuva yksityisestä vanhustenhoidosta. Halutaanko heidät kaikki saada lääkkeillä hiljaisiksi ja sulkea dementiaosastolle ? Kun sukulaisetkaan eivät oikein välitä kuin perintokaluistaan, jää selviytyminen reippaiden naisten harteille. Apua he saavat Suurlähettiläältä ja morsmaikulta, sekä uusilta yllättäviltä ystäviltä.
Kuolema Ehtoolehdossa ei ole perinteinen dekkari, vaikka siinä onkin rikoksia ja rikollisia. Julminta kirjassa on kuvaus vanhustenhoidon tilasta Suomessa. Vanhukset lykätään pois silmistä rahanahneiden yrittäjien armoille. Raportit sukulaisille kertovat jotain muuta kuin todellisuuden. Mitkä ovat vanhusten mahdollisuudet vaikuttaa omiin oloihinsa, kun kukaan ei välitä ja viranomaisetkin vain lykkäävät käsittelyä toivoessaan valittajan kuolevan pois ennen kuin pitää tehdä jotain? Toivon, että kuva on kärjistetty. En tiedä, onko se sitä.
Kirja ei kuitenkaan kerro surkeudesta. Tarinan sankarit osaavat ottaa ilon irti elämästä. He nauravat omille toilailuilleen ja unohduksilleen, käyvät huviajeluilla raitiovaunuille. Hautajaisistakin saa ilon irti, kun on käynyt tarpeeksi monissa. He osaavat jakaa elämänkokemustaan ja viisauttaan, ja myös ystävyyttään niille harvoille, joka haluavat kuunnella ja arvostaa.
Kirjaa luki naureskellen, mutta samalla se herätti miettimään todellisuutta median otsikoissa säännöllisesti näkyvien vanhustenhoidon puutteiden todellisista vaikutuksista. Miten sitä voisi itse vaikuttaa ? Ainakin pitäisi hidastaa tahtia ja kuunnella lähistöllään olevia kultaisen iän edustajia. Eivät he vaadi kuin pienen hetken aikaa ja tarkkaavaiset korvat. Varmasti jäisin kokemuksessa itse voiton puolelle.
Luettavaksi ja blogattavaksi Elisa Kirjalta |
Maaliskuu on Elisa Kirjan dekkarikuu. Sen kunniaksi Elisa Kirja tarjoaa blogien lukijoille Antti Tuomaisen
Novellin "Juntunen" ladattavaksi ilmaiseksi. Se on 11. osa CrimeTime-kirjailijoiden vuonna 2013 Elisa Kirjalle kirjoittamassa rikosnovellisarjassa.
Novellin voi ladata TÄÄLLÄ
Alennuskoodilla MAALISKUU saa novellin ladattua ilmaiseksi. Koodi syötetään oston vahvistuksen yhteydessä olevaan kenttään.
Koodi on voimassa 30.4. asti.
Kuulostaakin sellaiselta kirjalta,jonka ehkä voisin lukea.Ja kiitos tuosta novellin latauslinkistä:)
VastaaPoistaOn aika hauskalla tavalla erilainen ja kuitenkin ajatuksia herättävä kirja :-)
Poista