Sivut

21.10.2013

Siilo vei mennessään - viikonloppuna kirjailijaa katsomaan


 

Hugh Howey : Siilo (suom. Einari Aaltonen)
Luettavaksi ja blogattavaksi Like-kustantamolta



Vau... minä olen mykistynyt. 

Hugh Howeyn Siilo oli lukukokemuksena lievästi sanoen järisyttävä. En ole vähään aikaan jäänyt tarinaan yhtä koukkuun. Jännite alkoi ensimmäisestä luvusta lähtien ja piti aivan viimeisille sivuille saakka. Jo alussa lukijalta otettiin luulot pois. Tässä kirjassa voi tapahtua mitä vaan, eikä ketään välttämättä säästetä.

Siilo on yhteiskunta maan alla. Siellä vallitsevat omat säännöt, joista tärkein on, ettei ulos saa haluta eikä sääntöjä kyseenalaistaa. Säännöistä poikkeaminen tietää puhdistustuomiota eli lähetystä ulkopuolelle kiillottamaan kameralinssejä kunnes myrkyllinen ilma saavuttaa puhdistajan ja hänestä tulee yksi vähitellen hajoava hahmo lisää  kukkulan rinteelle.

Jules asuu syvätasolla, kun hänet nykäistään ylimpään kerrokseen Siilon seriffiksi. Kuin vahingossa hän osuu salaisuuksien ytimeen ja kulissit alkavat säröillä. Joku valehtelee, mutta mistä ? Kumpi on lopulta todellisempaa, Siilon ytimen mädättävä petos vai ulkona vallitseva tuho ?

Tarina polveilee ja kerronta vaihtelee paikasta ja henkilöstä toiseen. Silti jokainen kappale vie juonta osaltaan vauhdilla eteenpäin ja on olennainen osa ymmärtämisen kannalta. Välillä teki mieli hypätä seuraavaan saman kertojan lukuun, mutta niin ei kannata tehdä. Jotain tärkeää voi jäädä väliin. Ei vaikka pelottaisi ja tässä tarinassa pelottaviakin kohtia riittää. Ei kirja kuitenkaan ole pelkkää jännitystä ja kurjuutta. Niiden vastapainona ihmiset rakastuvat, auttavat toisiaan ja uskovat parempaan huomiseen, kaikesta huolimatta.

En koe olevani pätevä suomennoksen arvioimiseen, mutta uskoisin kääntäjän hyvin tavoittaneen rytmin ja tunnelman. Tahti on suorastaan hengästyttävä. Lukijaa ei päästetä herpaantumaan hetkeksikään. En yhtään ihmettele, että kirjasta ollaan tekemässä elokuvaa.Sitä en vielä tiedä, että uskallanko mennä katsomaan. Jännitti meinaan kirjankin kanssa jo jonkin verran...

En oikein edes osaa sanoa, miksi kirjaan niin hirveästi ihastuin ja miksi minun oli niin vaikea sitä laskea käsistäni. Tämä lienee yksi niitä teoksia, jotka vaativat vähän pidempää pohdintaa ja jäävät mieleen elämään vielä viimeisen sivun jälkeenkin. Todettakoon vain, että tykkäsin. Paljon.


Messutärppi 


Hugh Howey on myös yksi tärpeistäni viikonlopun kirjamessuilla. Hänet voi bongata seuraavasti
  • la 11:30-12  Hugh Howie Siilo Nora Varjama haastattelu Otava
  • su 12-12:30 Hugh Howie Siilo J. Pekka Mäkelä haastattelu Kirjakahvila
  • su 12:30-13 Hugh Howie Siilo - signeeraus Otava
  • su 16:00-16:30 Hugh Howie Siilo Iida Simes haastattelu Rosebud
Toivottavasti saan ajatukseni kirjasta vähän parempaan järjestykseen ennen kuin mahdollisesti päädyn kirjailijan kanssa samaan paikkaan. Olisi mukava osata sanoa jotain muutakin kuin vain - VAU...

Siilo löytyy esim. Elisa Kirjalta sähköisenä ja varmasti sen voi hankkia luettavakseen myös messuilta. Voin ihan rehellisesti (siis sponssista huolimatta ;-) sanoa, että kannattaa lukea, jos kaipaa ehjää kokonaisuutta ja hengen salpaavaa annosta vähän pelottavaakin tarinaa.

Melkein hirvittää, kun seuraavaksi luettavanani on jo ennakkoon kehuttu ja kovasti odottamani kirja. Kaksi vaikuttavaa lukuelämystä on hurja saldo yhdelle viikolle. Katsotaan, miten käy.

Luettavaksi ja blogattavaksi Like-kustantamolta

6 kommenttia:

  1. Täällä toinenkin kirjasta pitänyt, luin tosin englanniksi ja viidessä osassa. Se ehkä tasoitti vauhtia, mutta Howey taitaa kyllä cliffhangerien käytön. Jatkokin on lukemisen arvoinen, päätösosa on minulla vielä aloittamatta. Kuin myös on tarkoitus käydä kuuntelemassa kirjailijaa messuilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, cliffhangereita oli joka luvussa ja siksi ehkä jäikin nukkuminen vähiin :-) Minä tässä arvon, että pitäisikö odottaa käännöksiä vai vaihtaa kieltä...

      Poista
  2. Minäkin rakastin (luin englanniksi), ja voin sanoa että toinen osa oli vieläkin parempi! :) Nyt odotan innolla kolmatta osaa pokkarina, ja harmitsen siitä etten pääse messuille silloin kun Howey on paikalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten sanoin - saa nähdä jaksanko odottaa käännöstä jatkosta...

      Poista
  3. Minun teki mieli välillä hypätä joidenkin osioiden yli, jotta pääsen taas Julesin matkaan. Luin kuitenkin kaiken. Todella koukuttava teos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, houkutus oli välillä kova, mutta sitten olisi jäänyt ymmärryksen kannalta tärkeitä juttuja väliin :-)

      Poista