Sivut

11.7.2013

Kestääkö kunto ? Kirjabloggarien lukumaraton !

N.  Y.  T.  - NYT !



Minuutti sitten, keskiyöllä alkoi kirjabloggaajien lukumaraton minun osaltani. Itse tosin olen tällä hetkellä unten mailla ja tämä on ajastettu blogiartikkeli. Täytyyhän sitä vähän kerätä voimia urakkaa varten.

Aamua varten on pöydällä odottamassa kuvassa näkyvä pino paperikirjoja, puhelin äänikirjaa varten ja tietysti rakas Koboni. Kaikkiaan valikoimastani löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia kirjoja :
  • Bernard Schlink : Lukija
  • Thomas Mann : Kuolema Venetsiassa
  • Salman Rushdie : Imaginary Homelands
  • Pekka Matilainen : Kupoli
  • Karoliina Timonen : Aika mennyt palaa 
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen : Harjukaupungin salakäytävät
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen : Lumikko ja yhdeksän muuta
  • Camilla Läckberg : Majakanvartija
  • Charles Baudelaire : Les Fleurs du Mal 
  • Joel Haahtela : Elena (ÄÄNIKIRJA) 
  • Pekka HIltunen : Sysimusta
  • Kalle Isokallio : Vesimeloni
  • Kate Morton : The Secret Keeper
  • Märta Tikkanen : Emma ja Uno. Rakkautta totta kai
  • Phkala / Valtaoja : Tiedän uskovani, uskon tietäväni
  • Helena Waris : Uniin piirretty polku
  • Jussi Katajala : Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita
Eiköhän noilla jo yksi päivä lueta ?

Niiden lisäksi on isot kasat lastenkirjoja ja notkuvat kirjahyllyt, jos tuosta ei vielä löydy tarpeeksi inspiraatiota...

Maratonin tuntoja voitte seurata "Ja kaikkea muuta FB-sivulla" samoin kuin tämän artikkelin päivityksistä. Älkääkä unohtako kaikkia ihania kanssamaratoonareitani !


TERVETULOA MUKAAN !


EDIT 5:50
Tästä se alkaa. Kissa herätti, joten hyvissä ajoin kirja käteen. Ensimmäiseksi Thomas Mann, jollen nyt sitten nukahda uudestaan. Se on kumma, miten meillä Toto 2v vaistoaa heti, kun äidillä olisi jotain omaa juttua tulossa. Silloin ei koskaan nukuta yötä...


EDIT 7:10
No nyt on takana 79 sivua ja kaksi Mannin tarinaa. Ne ovat kyllä niin riemastuttavan saksalaisia ja riemastuttavan 1800-lukulaisia. Perussynkkää angstia vastaan punaposkinen tervehenkisyys.

Pikku herra Friedemann kertoo lapsena lattialle pudonneesta, rujosta miehestä, jonka seesteistä elämää järkyttää kaupunkiin saapuva everstiluutnantinrouva. Sovinnaisuuksia vastaan toimiva rouva saa herkän miehen raiteiltaan.

Tristan -tarinassa taas seuraamme, miten runollinen kirjailijnkäsitys nuoresta rouvasta parantolassa ottaa yhteen aviomiehen tervehenkisen tulkinnan kanssa. Oli miltei hupaisaa huomata, miten itse reagoin. Yliromantisoiva kirjailija sai minut melkein ärsyyntymään kuvauksellaan, mutta olikohan hänen ymmärryksessään sittenkin jotain perää ?

En oikein pääse Mannista perille. Kirjoittiko hän osittain kieli poskella romanttisia näkemyksiä pilkaten, vai onko hän tahattomasti hiukan koominen ?

Mutta nyt minulla on vuorossa päivän toivottavasti kunnolla käynnistävä teekupillinen ja seuraavaksi Kupoli.


EDIT 10:30
Pekka Matilaisen Kupoli (231 sivua) luettu. 1400-luvun Firenzeen sijoittuva historiallinen dekkari oli mukavan helppoa luettavaa. Nuoren Antonio-pojan kertoma tarina surmatusta aatelismiehestä, väärin syytetystä kirkonpalvelijasta ja kadonneesta antiikin käsikirjoiutuksesta vei mukanaan. Kirja myös vilisee erilaisia historiallisia henkilöitä ja tapahtumia, joita renessanssiajan Firenzessä riittää. Mielenkiintoista luettavaa siis, mutta jotenkin itse juoni vähän jäi kaikkien historian nippelitietojen varjoon. Sitä olisi vielä voinut vähän lihavoittaa niin, että tarinan henkilöiden painoarvo olisi kasvanut suhteessa kaikkiin suurmiehiin, filosofeihin ja taiteilijoihin.

Isäntä lähti nuorimmaisen kanssa palaveriin (mielenkiintoista kuulla, mitä siitäkin sitten oikein tuli). Isommat pojat kitisevät, kun on kuulemma nälkä. Pitänee tekaista heille jotain suuhunpantavaa, jotta lukurauha palaa.

Seuraavaksi sitten vilkaisen, mitä Leonardon rasia sisältää. Sieltä löytynee  sopivaa tavaraa tuohon minihaasteeseen kitalaenpuhdistusnovelleista...


EDIT 15:30
Tahti hidastuu uhkaavasti. Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita toi vain 173 sivua. Minun piti lukea vain pari kitalaenpuhdistusnovellia, mutta jäinkin tarinoihin koukkuun ja luin koko kirjan. Ihania, tyyliltään jotenkin vähän vanhahtavia historiallisia novelleja, joissa monessa on pieni yliluonnollinen vire. Tykkäsin hurjasti. Jussi Katajala on jotenkin onnistunut saavuttamaan sellaisen tunnelman, jonka yleensä yhdistän sellaisiin 50-60-luvulla kirjoitettuihin seikkailuromaaneihin. Näin silti, vaikka tarinoiden aiheet vaihtelevat esihistoriallisesta ajasta nykyaikaan.

Aiheista osa oli ehkä turhankin tuttuja (taivaalta tuleva avaruus"jumala, kuoleman lykkääminen herkullisella ruoalla), mutta kaikkiaan ote on varsin raikas ja tarinoita luki todella mielellään. Hyvä löytö!

Nyt kun lapset on ruokittu, nuorimmainen päiväunilla ja kissavahtien kanssa sovittu loma-ajan toimet, niin voi taas keskittyä vaikka pidempäänkin tarinaan. Kotimaista välillä. Pasi Ilmari Jääskeläinen ja Harjukaupungin salakäytävät.

Sivujen kokonaissaldo tällä hetkellä 483. Mahdankohan päästä tämän päivän aikana tuhanteen ?


EDIT 19:30
Nonniin, nyt minä olen ihan hämmentynyt. Luin juuri Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät ja sen tunnelmista on vaikea päästää irti. Kirjan alussa mietin, onko tässä taas tällainen tyypillinen suomalainen keski-ikäisen miehen kriisikuvaus, mutta sitten tarina kiemuroitui ja siirtyi aivan uudelle tasolle.

Olen aivan ihastuksissani. Olen viime aikoina ollut Murakamin lumoissa, mutta tässä on nyt aika varteenotettava ehdokas hänen seurakseen. Tyylissäkin on jotain samaa. Unenomainen todellisuus, joka sekoittuu ihmisten hitaaseen särkymiseen ja taas eheytymiseen saa ainakin minut täysin valtaansa. Melkein harmittaa, että tämä tuli luettua lukumaratonpäivänä, jolloin pakostakin keskittyminen on hiukan kevyempää. Tätä kirjaa pitäisi makustella.

Keski-ikäisen kustantaja Suomisen lapsuuden Viisikkoleikit Jyväskylän salakäytävissä ovat aikoinaan päättyneet nuoren rakkaustarinan traagiseen loppukohtaukseen. Vanha historia palaa kummittelemaan Facebookin sivuille. Jääskeläinen leikkii ajalla ja takaumilla taitavasti vuoroin hämmentäen ja vuoroin selkiyttäen lukijan ymmärrystä. 

Kirjalle on myös vaihtoehtoinen loppu, jonka voi käydä lukemassa Atenan sivuilla. Itse kyllä pidin enemmän juuri siitä, jonka osuin kirjassa saamaan... arvaatteko kummasta ?

Sivumäärä ei ole suuren suuri - tätä ei vaan voi lukea liian nopeasti. Kirja toi 295+ vaihtoehtoinen oppu 24 sivua. Kokonaismäärässä ollaan siis kohdalla 800... No, tuhatta sivua lähdin vähän niin kuin tavoittelemaan. Vielä ehtii hyvin 200 sivua lukaista, varsinkin kun isäntä kokkaa ja minulla on erikoislupa lukea tänään ruokapöydässäkin. Lounaalla sain kyllä pojilta jo suhteellisen paheksuvia katseita...


EDIT 23:00
Vielä tunti jäljellä. Thomas Mann lukumaratonin loppupuolella ei ollut oikein hyvä ajatus. Meinasin väkisin nukahtaa, mutta kahlasin ne 66 sivua Tonio Krögerin kirjailija-angstia.

Kobon akku hyytyi, joten se on ollut novellin ajan latauksessa. Täytyy nyt koittaa tämä viimeinen tunti lukea Kalle Isokallion Vesimelonia eteenpäin, vaikkei se ihan omimmalta kirjaltani vaikutakaan.


EDIT 00:00
Se oli sitten siinä. Kivaa oli, varsinkin kun kierteli katselemassa muiden maratoonarien kommentteja matkasta.
Tavoitteeseen eli 1000 sivuun en nyt ihan päässyt, mutta eipä tuo sivujen lukumäärä nyt tässä mikään pääasia olekaan.
Kaikkiaan tuli luettua 966 sivua. Ihan hyvä. Viimeisimpänä oli tuo Vesimeloni (101s), joka ei riittänyt pitämään minua kunnolla hereillä. Vakavaa pilkkimistä oli havaittavissa.

Eipä sitten muuta tällä kertaa kuin että

Kiitos tsemppauksesta !

36 kommenttia:

  1. Tsemppiä aamulla suoritukseen. Luetko sitten torstaiaamuun asti?

    Sul on kyl paljon hyviä, ja kovin paksuja, kirjoja pinossa. Seuraan haasteen edistymistä omani ohessa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä minä taidan lukea ihan vaan puoleenyöhön. 24h pelkkää lukemista ei minulta onnistuisi kuitenkaan, joten aloitin näin nukkumalla. Jos tästä nyt jaksaisi sinne puoleenyöhön suht' putkeen :-)

    VastaaPoista
  3. Hyvä taktiikka. :)

    Tsemppiä!

    Minä en muuten ole ikinä lukenut Mannia, ehkä pitäisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mann on ihan mielenkiintoinen tuttavuus, mutta ei hän taida ainakaan näiden novellien perusteella miksikään suureksi suosikikseni nousta. Tutustumisen arvoinen kuitenkin.

      Poista
  4. Hieno alku! Minä olen Mannia lukenut vain ikisuosikkini Buddenbrookit, se pitää aina olla saatavilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... pitäisköhän siis lukea tuo Buddenbrookit ennen kuin muodostaa varsinaisen mielipiteensä ?

      Poista
  5. Mann on hieno aloitus! Eikä hänen kirjojaan olisi kannattanutkaan jättää viimeiseksi.

    VastaaPoista
  6. Kyllä noissa riittää lukemista! Mann ja Jääskeläinen, upeaa. Hyvää maratonia!

    VastaaPoista
  7. Oho, sinulla on tosiaan melkoinen kasa valinnanvaraa. Pitkiäkin kirjoja näyttää olevan mukana. Itse karsin kaikki yli kolmesataa sivuiset pois. Mannia en ole lukenut eikä hirveästi kyllä alkanut kiinnostaakaan mietteidesi perusteella. :)

    Lukuiloa, itse starttaan myös kohta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiiliksellä kun mennään niin pitää ollakin valinnanvaraa - kaikkea en toki usko ehtiväni ;-)

      Poista
    2. No mutta sinullahan sujuu hienosti, hyvä hyvä! Itse kärvistelen keskittymisvaikeuksien kanssa, mikä on ihan uutta minulle.

      Poista
    3. Aina joskus on noinki. Minullakin on täällä aina välillä sellainen härdelli, ettei lukemisesta meinaa tulla mitään... ensi kerralla pitänee poistua paikalta joko minun tai lasten.

      Poista
  8. Minäkin luin Kupolin juuri pari päivää sitten. Ei kovin jännittävä todellakaan, mutta aikakauden kuvaus ja historialliset faktat olivat kiinnostavia. Muita noista kirjoista en sitten olekaan lukenut, mutta moni pinossasi olevista kiinnostaa kovasti, joten mielenkiinnolla luen, mitä tykkäät lukemistasi kirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei mikään mieltä järisyttävä jännäri, mutta paljon mielenkiintoista nippelitietoa löytyi Kupolista.

      Poista
    2. Lisää ihmisiä, jotka vertaavat Jääskeläistä Murakamiin. Olen niin lumoutunut Murakamista, että pitäisi tutustua Jääskeläiseenkin, koska hänen kirjansa vaikuttavat sellaisilta, joista voisin pitää.

      Maratonisi vaikuttaa sujuneen oikein hyvin. :)

      Poista
    3. Minä olen ollut aivan Murakamin lumoissa viime aikoina ja Jääskeläisestä tuli väkisinkin vähän samanlainen tunnelma.

      Poista
  9. Sullahan on kyllä jo hyvin lähtenyt urakka käyntiin! Tseamppiä jatkoon! Itse mietin myös äänikirjaa, mutta mitenkäs siitä laskee sivumäärät? Onko maratonilla muuten tarkoitus saada aina yksi kirja alta pois, vai voiko lukea monesta kirjasta osia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa maratonilla voi lukea, miten itse haluaa. Minä olen vähän huono jättämään kirjoja kesken... ja joo, äänikirjan sivumäärät ovat aika vaikea tapaus - ehkä niitä voisi verrata vastaavaan paperiseen ?

      Poista
  10. Kupolin luku häämöttää suunnitelmissa, historiallista miljöötä ei olekaan tullut tallusteltua pitkään aikaan.

    Toivottavasti kitalaki puhdistuu maittavasti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi maittava välipala, jota itse asiassa tuli herkuteltua vähän aiottua enemmänkin...

      Poista
  11. Onneksi olkoon urakan loppuun saattamisesta!

    VastaaPoista
  12. Keskiyöstä keskiyöhön lukeminen oli aika juhlallista, mitä siitä, jos siinä välissä vetäsinkin 10 tunnin unet :)

    Tuloksesi on upea, onnittelut täältä!

    VastaaPoista
  13. Onnittelut!

    Kupoli ja Leonardon rasia alkoivat kyllä kiinnostaa... Ja kiva tuo mitä sanot Murakamista ja Jääskeläisestä. Vaikka kirjoittamisen tavassa on jotain aika erilaista, tarinoiden maagisuus on samantapaista. Tosin Lumikko oli minusta "murakamimpi" kuin tuo Harjukaupunki! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olivatkin ihan luettavia kirjoja nuo. VArsinkin Leonardon rasia oli positiivinen yllätys. Jääskeläiseenhän ihastuin - koitan vähän säästellä Lumikkoa, joka odottaa Kobossani :-)

      Poista
  14. Loistava suoritus! Lisäksi kirjoitit vielä noin hyvät analyysit kirjoista! Huh! Mestarimaratoonari!

    VastaaPoista
  15. Hienosti sujui, onnittelut! :-) Itse sain omalla maratonillani kasaan vain 850 sivua, mutta tuon sinun sivumääräsi voi kyllä ihan hyvin pyöristää lähimpään tuhanteen! :-D

    "Harjukaupungin salakäytävät" on upea kirja, mutta Thomas Mannia ei ole itse saanut koskaan luettua, yrityksistä huolimatta. Hyllyssä odottaa sinnikkäästi Mannin "Tohtori Faustus", että jos kuitenkin joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-)
      Thomas Mann meni tuollaisina pienempinä annoksina, mutta en ole ihan varma yritänkö edes mitään massivisempaa...

      Poista