Miten mitään ei mene hukkaan... niin, ja taivaalliset uunitomaatit

Anoppini Ranskassa on mestari kierrättämään kaikki pöydässä olleet ruoat. Eilisen pääruoasta tulee seuraavan päivän lisuke tai rippeet piilotetaan johonkin. Toinen tapa säästää on ostaa sesongin tuotteita kerralla enemmän ja tehdä niistä sitten vain useampaa ruokalajia moneksi päiväksi. Kesäkurpitsatkin päätyvät gratiiniin, keittoon, ratatouilleen, pastaan jne. Tomaatteja käytetään salaatteihin, kastikkeisiin, säilykkeisiin tai vaikka uunitomaatteihin. Näin pari esimerkkiä mainitakseni.

Minä en pysty ihan samaan, mutta yritys on kova. Sesongin tuotteiden osalta olen edelleen kade Etelä-Ranskan tarjonnasta, mutta tähteistä päätyy nykyään bioroskikseen huomattavasti pienempi määrä kuin vielä joitakin vuosia sitten. Siitä esimerkkinä tämä herkkulounas. Tällä kertaa edellisen illan lisuke sai keskeisen roolin seuraavan päivän lounassalaatissa. Näissä tomaateissa riittää makua rucolan, Comté-juuston ja kananmunan seuraksi.  Seuraksi vielä tuoretta pataleipää, eikä muuta sitten tarvitakaan. 

Tämä tomaattiresepti on meille kulkeutunut vuosien varrella melkein samanlaisena moneltakin suunnalta. Tällä kertaa se muistui mieleen, kun katselimme Laura Calderin "Näin teet ranskalaista ruokaa"-ohjelmaa. Siinäkin oli melkein samanlainen ohje.

Perinteiset ranskalaiset uunitomaatit

Leikkaa tomaatit puoliksi ja laita vuoan pohjalle oliiviöljytilkan päälle. Sekoita keskenään korppujauhoja, suolaa, pippuria, persiljasilppua, valkosipulia hienonnettuna ja halutessasi  myös parmesaania. Asettele korppujauhoseos tomaattien päälle ja valuta niille vielä oliiviöljyä. Laita 200 asteiseen uuniin, kunnes parmesaani on sulanut ja pinta hiukan ruskistunut.

Tarkoituksena on pitää tomaatit vielä suurin piirtein koossa, mutta tietysti uudelleen lämmitettynä menee jo vähän mössömäiseksi. Salaatin kanssa se ei häiritse, sillä tomaatti toimii myös kastikkeen korvikkeena. Tietysti halutessaan voi myös lisätä balsamicoa.