Sivut

25.1.2013

Eka kerta...

Tällä viikolla yllätimme itsemme isännän kanssa ja teimme jotain, mitä emme ole kokeilleet edes opiskeluaikoina. Silloin ei Turussa tainnut olla varsinaisesti tarjollakaan ja töihinmentyä ei arkipäivänä kerinnyt tällaisesta edes haaveilemaan.

Siis mistä ? Melkein voin jo kuulla mielikuvituksenne kiitävän mitä hurjemmissa kuvitelmissa. Tästä voi kuitenkin kirjoittaa ihan punastelematta. Ensimmäistä kertaa melkein kahdenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen menimme arkipäivänä elokuviin päivänäytökseen. Juu-uh - pitäähän tämä minun "vapaaherrattarena" oloni jotenkin hyödyntää, kun kerran mahtui miehenkin kalenteriin.

Elokuvaksi valikoitui Haute Cuisine - Mestari keittiössä (orig. Les saveurs du palais) paristakin syystä. Ensinnäkin siinä puhutaan ruoasta ja koko elokuva on täynnä ihania annoksia. Toiseksi, elokuvan presidentin roolissa on ikinuori Jean d'Ormesson. Tämä Ranskan Akatemian jäsen on ainakin minulle tutunpi nimenomaan kirjailijana, joten pitihän hänet käydä bongaamassa tällä kertaa näyttelijänä.

Elokuvan juoni pohjautuu tositapahtumiin. Miterrandin ollessa presidenttinä hän kutsui Elysée-palatsiin yksityiseksi keittiömestarikseen naisen. Tämä aiheutti tietysti machoreaktion presidentillisissä keittiöissä. Tarinassa seurataan kutsun katalysoimia tapahtumia.

Parasta antia tässä filmissä ovat kuvat Elyséestä sekä toinen toistaan upeimpien ruokalajien kavalkadi. Vähän harmillista oli tarinan hajanaisuus. Nykyhetken ja takaumien välillä ei oikein ollut kunnollisia "aasinsiltoja" ja paljon jäi avonaiseksi. Jotenkin tuli sellainen olo, että oli laitettu peräkkäin ruokaan liittyviä kohtauksia varsinaisen juonen kustannuksella. Mielellään tätä katsoi kuitenkin ja onhan se aina mukava kuulla myös kaunista ranskankieltä.

Vähän jäi lopussa haikea olo. Miksi ihmeessä miehet kokivat naisen aseman niin kovin uhkaavaksi ? Ruoanlaitossa olisi niin paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön ja palkitsevaan vuorovaikutukseen. Eihän tuosta ole kovinkaan pitkä matka sitten naisten asemaan työelämässä yleensä, mutta jääköön feministinen saarna nyt toiseen kertaan...

Tätä elokuvaa voi suositella kaikille ranskalaisen ruoan (ja yleensä herkuttelun) ystäville. Onneksi elokuvan loppuessa oli lounasaika. Minulla oli sudennälkä, vaikkei kotona odottava pika-ateria sitten  ihan Elysée-palatsin gourmet-kokkailujen tasolla yltänytkään.

EDIT : Mikäli haluaa kokeilla filmin reseptejä, niin FB:n puolelta löytyy linkki...

11 kommenttia:

  1. Minna, molemmat olemme nyt filmeissä...ja taas keittiössä;-)

    Te rikoitte arjen rutiineja ja se on juuri sitä avioliittoliimaa, josta on kestävät avioliitot tehty. Me olemme vuosikausia harrastaneet iltapäiväkarkailuja eri muodoissaan ja täytyy sanoa, että kyllä on kannattanut.

    Nyt kun ovi on avattu, kulkekaa siitä silloin tällöin ja nauttikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa tahtia mennään ;-)

      Juu, tämä oli kiva repäisy - ei varmaan jää viimeiseksi

      Poista
  2. Hih, voin siis tunnustaa parinkymmenen avioliittovuoden jälkeen, että olen ollut mieheni keanssa vainkerran elokuvissa, elokuvana bodyguard ja nyt saimme viime kesänä ystäviltä lahjaksi leffaliput, jotka vieläkin käyttämätt, bond pitäisi katsoa :)

    VastaaPoista
  3. Tuo elokuva pitää ehdottomasti nähdä;olen siitä kuullut jo niin paljon kehuja:)

    VastaaPoista
  4. Tutulta kuulostaa viimeisestä yhteisestä elokuvateatteri retkestä taitaa olla aikaa 4vuotta :). Meilläkin lahjaliput odottavat käyttäjää ja juuri tämä elokuva on harkinnassa. Pöytävaraus pitäisi kyllä varmaan samalla tehdä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämän elokuvan jälkeen on tosi nälkä...

      Poista
  5. Me meinataan tehdä leffakarkaaminen huomenna täällä pohjoisen paratiisissa, Oulussa, vielä pitäisi valita Tarantinon ja Bondin väliltä, luulen etten ehdota Anna Kareninaa. :D Kiva kun tykkäsit ainakin semisti tuosta ranskalaisleffasta, se oli minusta niin ihana! Osaisitko sinä kertoa minulle, mikä sen ruokalajin nimi on, jossa kaalinlehtien keskelle laitettiin lohta, tekisin mielelläni sellaista, jos tietäisin millä nimellä etsisin ohjetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tuo ihan hyvä, vaikka vähän hajanainen.

      Kaalireseptin nimi on Le chou farci au saumon braisé aux petits lardons. Facebookin puolelta löytyy muuten linkki ihan suoraan filmin resepteihin... (FB linkki sivupalkissa ylhäällä) Kerro, jos kaipaat apua käännöksessa :-)

      Poista
    2. Kiitos tuosta nimestä, enköhän sillä jo löydä. Minähän olen niitä viimeisiä dinosaurusia, jotka eivät Facebookissa vielä ole, joten sitä kautta en saa tietoa, mutta jos tulee ongelmia kielen kanssa, kysyn sinulta neuvoa:)

      Poista