Kovin on mennyt elokuun aikana poikien lukeminen sarjakuvien saralle. Uusi Aku Ankan tilaus (tarjouksesta tietenkin - kukapa sitä normaalihinnalla ?) osoittautui loistovedoksi ja Tintit ja Asterixit ovat olleet kovassa käytössä. Luetuista sarjakuvista on ylläolevassa kuvassa vain osa...
Luettu siis on, mutta tämä äiti jäi kuitenkin pohtimaan. Onko sarjakuvien lukeminen ns. "oikeaa lukemista ?" Tarkoituksena ei ole väheksyä sarjakuvia, ei ollenkaan. Itsekin nautin niistä kovasti, mutta kuitenkin...
Sarjakuvaa lukiessa pystyy tukeutumaan kuviin ja "pahimmassa" tapauksessa jättämään vaikka osan teksteistä lukematta. Epäilen suuresti, että pojat olisivat lukeneet kaiken kirjoituksen. Kysyttäessä yleisin lukutapa näytti olevan se, että ensin katsottiin kuvat koko kirjasta ja sitten "luettiin" uudelleen.
Oppiiko sarjakuvaa lukiessa seuraaman tarinaa tekstin pohjalta vai jääkö liian katkonaiseksi ? Tukevatko sarjakuvat tarpeeksi lukutaidon ja eritysesti luetun ymmärtämisen kehitystä ? Pitäisikö kuitenkin vielä pakottaa myös muiden kirjojen pariin ?
Minä en tiedä, tietääkö joku ?
Minusta sarjakuvat tukevat lukemista. Minulla se kävi jopa niin, että opin 4-vuotiaana lukemaan Aku Ankasta. Kukaan ei ehtinyt minulle sitä lukea ja niinpä opettelin itse. Sarjakuvat saattavat myös kehittää mielikuvitusta, sillä sitä on riittänyt ja olen kuullut muiltakin vastaavia kokemuksia.
VastaaPoistaKyllä minä itse sitten aloin hakeutua kirjojen pariin, mutta Aku Ankka meille tuli kotiin aina;-) Ja suvella luin mammalan vintillä Tex Willereitä...
Joskus minusta tuntuu, että jos lapselle hirveästi tyrkytetään kirjoja, se kääntyy itse asiaa vastaan eli ei synny luontiasta innoitusta kirjojen lukemiseen.
Näin Tintin sarjakuva-albumeja keräilleenä, uskaltaisin sanoa että sarjan luojasta paistaa läpi lukeneisuus. Löytyy kokoelmistani myös armada noita Willereitäkin mutta;- niissä on nykyään liiaksi toistoa. Esim: melkein jokaisen tarinan alussa kuuluu pirunmoinen pauke läheisen kukkulan takaa. Akuissa ainakin on kekseliäs Suomennos. Supersankarisarjoista Brittiläinen nykyään Suomessa jo lopetettu Judge Dredd- tieteissarjakuva, on/oli tarinoiltaan omaperäistä ainesta ja mustaakin huumoria sisältävä kokonaisuus. Nykyään Egmontilta julkaistaan vuosittain kalliinpuoleisia sarjakuvakirjoja, jotka tosin painoteknillisesti ovatkin eurojensa väärttejä.
VastaaPoistaOle huoleti, kyllä sarjakuvat ovat ihan "oikeaa" kirjallisuutta ja niiden avulla voi saada vastahakoisenkin lukijan viehättymään tarinoista ja lukemisesta. Ovathan kuvakirjatkin oikeita kirjoja ja sarjakuvia julkaistaan aikuisia varten!
VastaaPoistaKiitoksia kommenteista. Näin minäkin olen tässä pähkäillyt. Onhan sarjakuvissa tarinoita ja kielikin monissa hyvin luovaa. Täytynee siis olla tyytyväinen siitä, että yleensä lukevat jotain :-)
VastaaPoistaJa juu, olen huomannut tuputtamisen vaarat. Esikoinen lähtee karkuun, kun äiti mainitsee jonkun kirjan. Vähän sentään on tilannetta korjannut yhdessä luettu Harry Potter (siis äiti luki ja pojat kuuntelivat, jos kuuntelivat). Saatiin just loppuun, joten pitänee blogata herrojen kommentit kirjasta jossain välissä.