Onnea on rauhallinen aamupala pihaterassilla

Sitä on sitten mukava muistella sateisina aamuina, kuten tänään. Terassillamme ei ole kattoa, joten en pääse edes nauttimaan lämmöstä kastumatta. Tällaisina aamuina tuo puute harmittaa erityisesti.

Aamuhetken aikana tuli pihaa tarkasteltua muutenkin. Kaikki on kasvanut taas aivan valtavasti. Ihmetystä tuottavat erityisesti kesäkurpitsat. Siemenpussin mukaan niiden pitäisi olla keltaisia, mutta kyseisestä väristä ei näy vielä pilkahdustakaan. Mokomat kasvavat vain kokoa. Kuvassa pilkahtava kesäkurpitsa on jo kyynärvarren mittainen ja reiden paksuinen, mutta keltaista ei löydy hakemallakaan.

Olikohan siemenpussissa vääriä siemeniä vai olenko vain kärsimätön ?

Oranssia pihalta löytyy maan sisältä. Keväällä lapset halusivat väen vängällä kylvää porkkanoita. Siinä menivät äidin viimeiset mahdollisuudet kesäkukkien kasvattamiseen ja väriloiston sijasta olemme ihmetelleet kukkapenkin korkeita naatteja. Nyt sitten saamme lisää ihmeteltävää, kun maan sisältä löytyy oransseja herkkuja. Hyviä nuo ovatkin, vaikkeivat kaiketi minkään EU standardin mukaisia ;-)

Kurpitsatkin olivat ihan villiintyneet lomamatkan aikana ja nyt meillä löytyy Halloween-lyhtyjen alkuja pitkin pihanurmikkoa. Aja siinä sitten ruohonleikkurilla...