(Luku)päiväkirja: Kirjojen bongaaminen podcasteista johtaa kaikenlaisiin toimenpiteisiin

 No, ei tässä nyt kuitenkaan mitään suuria elämänmuutoksia ole tehty. Kunhan tulin ottaneeksi Audiblen vuositilauksen heti kun olin lopettanut Storytelin... Syytän Betwixt the Sheets: The History of Sex, Scandal and Society podcastia. Siellä haastatellaan usein mielenkiintoiselta kuulostavia kirjoja kirjoittaneita tutkijoita. Englanninkielisiä tietokirjoja on aika kallista ruveta tilailemaan, mutta monet niistä toimivat myös äänikirjoina. 

Toinen ehkä kevääseen liittyvä juttu on virkkausinnostuksen herääminen. Novitan uusi lehti Kesä & käsityöt on täynnä inspiroivia ohjeita. Annoin itselleni luvan aloittaa lasinalusten tehtailun - muita lankoja ei saa ostaa ennen kuin ainakin yksi jo aiemmin aloitetuista (ja edelleen kesken olevista) neulomuksista on saatu valmiiksi. Ainahan sitä voi kuvitella pitävänsä itselleen jöötä... 

Kuva Audiblen sovelluksesta

Janina Ramirez: Femina - A New History of the Middle Ages, Through the Women Written Out of It

äänikirja Audiblesta

Ihan ensimmäiseksi tartuin Janina Ramirezin tietokirjaan historian osittain (tarkoituksella) unohtuneista vaikuttajanaisista. Historia on miesten kirjoittamaa. Vasta viime vuosi(kymment)en aikana on herättu huomaamaan, että puolet väestöstä on jäänyt jonnekin taustalle pesemään pyykkiä. Aikojen kuluessa naisten mahdollisuus julkiseen elämään ja poliittiseen vaikuttavuuteen on toki ollut rajallinen, mutta se ei tarkoita, etteikö naisia olisi ollut näkyvissä valta-asemissa myös keskiaikana. Heidät on vain sopivasti jätetty huomiotta, jotta isät ja pojat (tai veljet) ovat saaneet näkyvimmän roolin historiankirjoituksessa. 

Femina listaa keskiaikaisia naishahmoja, joista osasta olen kuullut ennenkin, mutta esim. Jadwiga, joka ilmeisesti oli ainoa naispuolinen kuninkaaksi julistettu hallitsija oli aivan uusi tuttavuus. Samoin oli mielenkiintoista lukea soturihaudasta, joka esineistön mukaan oli määritelty mieheksi, mutta geenitutkimus kertookin aivan muuta. Hämmästyttävää on myös tiedeyhteisön (miesten?) kyky vastustaa uutta tietoa. Hautalöydön tutkimukseenkin on väitetty jos jonkinlaista vääntöä miehen luurangon katoamisesta alkaen. 

Jokainen luku alkaa kirjassa arkeologisen (tai muunlaisen ) löydän kuvauksesta ja jatkuu siitä itse tarinaan, tai siihen, mitä tiedetään ja miten tietämys on vuosien varrella muuttunut. Silmiä avaavaa ja kieltämättä vähän ärsytystä aiheuttavaa. Mikä ihme siinä on, ettei kunniaa voi antaa sille, jolle se kuuluu? Ihan sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta. Miten niin on joltain pois, jos vaikka tyttären/äidin nimi mainitaan isän ja (tyttären)poikien lisäksi ? Parikin kuningatarta oli ilmeisesti vain "unohdettu" keskiaikaisen Englannin historiakirjoituksesta. "His story" tosiaankin. 

Femina kuitenkin on erittäin mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Eikä se edes pahemmin paasaa feminististä näkökulmaa, vaikka se toki siellä taustalla onkin. Kunhan listaa kaikenlaisia faktoja. 

Kuva Audiblen sovelluksesta 

Gareth Russell: Queen James - The Life and Loves of Britain's First King

Äänikirja Audiblesta 

Toinen Betwixtistä nappaamani lukuidea on Gareth Russellin Queen James. Jos Feminassa mainittiin King Jadwiga, joka ilmeisesti ihan oikeasti kruunattiin nimenomaan kuninkaaksi ja allekirjoitti dokumenttinsa sillä tittelillä, on Queen James todellisuudessa King James (Stuart) I tai VI eli Skotlannin kuningas, josta Elisabeth I:sen kuoleman jälkeen tuli myös Englannin kuningas. Queen viittaakin enemmän huhuihin ja juoruihin, joita hänestä kerrottiin elinaikanaan. 

Ei savua ilman tulta eli mitä ilmeisemmin kuninkaan suosikkiystävät (bedbuddies) olivat muutakin kuin hyviä ystäviä, joilla oli lupa tavan mukaan nukkua kuninkaan makuuhuoneessa. Oli Jamesilla kuningatar ja lapsiakin, mutta ilmeisesti kuningattaren lisäksi ei puhuttu rakastajattarista vaan huhuttiin kauniista miehistä hallitsijan ympärillä, mikä tietysti oli tuohon aikaan vaarallista kuninkaallekin, kun homoseksuaalisuus oli kuolemalla rangaistava teko. 

Russellin kirja ei kuitenkaan keskity vain rakkaussuhteisiin vaan luo kuvan kokonaisesta ihmisestä, jonka traagiset lapsuustapahtumat (äiti oli kuningatar Mary, joka syöstiin vallasta ja jonka Elisabeth I teloitti maanpetoksesta) ja jatkuva kidnappausten ja vallananastusten uhka saivat kavahtamaan varjoja. Silti kirjasta tulee esiin myös myötätuntoinen ja rakastava mies, joka kykeni suuriin tunteisiin ja antoi niiden välillä ohjata tekojaan. 

Myös aikakauden tapahtumat, maailmanpolitiikka ja valtaisa juonittelun määrä nousevat kirjasta esiin rikkaiden yksityiskohtien kera. Pidän myös siitä, miten Jamesin kuningatar Anne (of Denmark) ei jää miehensä varjoon, vaan Russell kuvaa, miten hallitsijapari toimi tehokkaana poliittisena valtayksikkönä. Lisäksi kuningattaren oma tahto ja toiminta nousevat esiin silloinkin, kun hän on miehensä kanssa eri mieltä. Inhimillinen kuva kuningasparista on täydempi kuin yleensä kuninkaiden patsastellessa yksittäisessä valokeilassa. 

Lisäksi telkkaria : 

Olen ollut viime aikoina ihan historialla kyllästetty, kun telkkaristakin olen lähinnä katsonut Yle Areenasta Historien om Sverige (ja Netflixistä Bonesia). Onkohan Suomesta tehty jotain vastaavaa ? 

(Luku)päiväkirja : Kun kirjan valitsee sen nimen perusteella

Viime aikoina olen taas huvitellut valitsemalla hömppää lukulistalle ihan vaan kirjojen nimien perusteella. Viimeisimpänä luin erittäinkin hyvin nimensä kantaneen The Slaughtered Lamb Bookstore and Bar... Juu, fantasiaa. Ihmissusia, vampyyreja, demoneja, lohikäärmeitä - kaikkia noita ja muita lisäksi modernissa San Franciscossa. Toimintakohtauksia oli unimaailmoista selkiehyökkäyksiin ja rituaalisiin sarjamurhaajiin. Ei käynyt aika pitkäksi, kun joku yritti listiä sankarittaren vähintään kerran luvussa. Viihdyttävää, muttei ehkä hirmuisen kestävästi mieleenjäävää. 

Englanninkielisissä fantasiakirjoissa onkin usein riemastuttavia nimiä bongattavaksi. Seuraavassa muutamia parhaiten mieleen jääneitä : 

A Lady's Guide to Etiquette and Murder 

Vampire Knitting Club

How to date your dragon 

A Mansion a dragqueen and a new job

How not to Murder Your Ex

Queen James (Historiaa James VI / James I elämästä ja rakkauksista) 

Kyllä suomeksikin osataan. Äkkiseltään mieleen tulevat mm. seuraavat: 

Aja aurasi vainajain luittein yli 

Murhadraamaa ja yksi laama 

Kuolleet naiset eivät anna anteeksi

Vainajat vailla armoa

Jaarli vailla värejä ja muita arvoituksia

Jokainen perheestäni on tappanut jonkun

Ranskaksi viime vuosina ovat houkutelleet : 

La vie secrète des écrivains (Kirjailijoiden salainen elämä) 

À la recherce du temps perdu (Kadonnutta aikaa etsimässä)

Onhan noita mielenkiintoisia nimiä varmasti vielä lisää vaikka kuinka paljon. Usein nimi vastaa sisältöä, joskus joutuu pettymään tai tuloksena onkin jotain ihan muuta kuin ajatteli. Yllä olevan listan kirjoista jokainen on sisällöltään vastannut nimeään, tavalla tai toisella. 

Onko teillä tullut vastaan kirjoja, joihin olette tarttuneet erityisesti niiden nimen takia ? 
Tai joista on nimi jäänyt mieleen ? 

(Luku)päiväkirja : Huhtikuussa luettuja oli oikeasti aika monta ja monenlaista

 Olen lukenut oikeastaan varsin ahkerasti ja monia todella mielenkiintoisia kirjoja. Kirjoittaminen puolestaan on takkuillut tosissaan. 

Ihan oikeasti - olen itsestäni todella ylpeä. Kaksitoista luettua kirjaa. Tahti on jatkunut toukokuussa ja sen myötä olen Goodreads-tavoitteeni tahdissa taas mukana. Takamatkalta kiriä jo tässä kohtaa. Tavoitteen saavuttamisen mahdollisuus on todellinen.

Tarkkasilmäinen heti huomaa, että äänikirjatkin ovat tehneet paluun. Sorruin ottamaan Audiblen vuositilauksen eli 12 credittiä. Sitä se historiapodcastien kuuntelu teettää. Niissä aina puhutaan mielenkiintoisista teoksista, joita on oikeasti vähän vaikea löytää Suomesta, enkä jaksa ruveta tilailemaan. Audiblessa kuitenkin on hyvä valikoima. Ensimmäisena kuuntelin Janina Ramirezin kirjan Femina. Siinä jokaisessa luvussa kerrotaan historiaan vaikuttaneista naisista, jotka tavalla tai toisella eivät ole saaneet ansaitsemaansa paikkaa His Storyssa eli Historyssa, historiassa näin suomeksi. Tarinat vaihetelevat varhaiskeskiajan kuningattarista poliittisesti vaikutusvaltaiseen abbedissaan ja naiseksi geenitutkimuksissa osoittautuneeseen haudattuun viikinkisoturiin. Ramirez nostaa naiset esille, mutta onneksi ilman julistusta. Hän on realistinen vaihtoehtoisien tulkintojen suhteen ja naisen yleisen aseman asettamista rajoituksista, mutta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Nämä naiset ansaitsevat tullut laajemmin muistetuiksi. 

Sain huhtikuussa myös loppuun Hermione Leen Virginia Woolf -elämäkerran. En yhtään ihmettele, että siihen viitataan jatkuvasti aina Woolfista puhuttaessa. Lee kirjoittaa tyhjentävästi ja eri näkökulmista kirjailijasta, josta yleensä nostetaan esille vain kulma kerrallaan ja useimmiten hänen itsemurhansa. Aivan mahtava teos. Leen kirjaan viitattiin mm. Joanna Biggsin A life of one's own kirjan Woolf osiossa. Siitä kirjasta kirjoitinkin jotain. 

Fantasiaromaaneiksi luokittelemiani kirjoja on listalla huhtikuussa peräti 5.  Kolme niistä on nykytodellisuuteen sijoittuvia viihdepläjäyksiä, mutta kaikki sieltä luettavasta päästä eli jotain yritystä on ollut niin henkilöhahmoissa kuin juonessa. Yksi ilmaantui lukulistalleni ihan puhtaasti kirjan nimen myötä. Enhän minä nyt voi jättää lukematta, jos nimenä on : The Slaughered Lamb Bookstore and Bar? 

Alchemised alkoi tosi lupaavasti omintakeisella ja kiehtovan hidastahtisella kuvauksella muistinmenetyksestä ja kahden vihollisen voimamittelöllä. Valitettavasti pitkässä kirjassa oli jotenkin aika paljon liikaa ja tarina vaihtui aika standardiksi. Ihan ok, mutta olisi voinut olla paljon enemmän. 

Anu Kaajan Siluetinleikkaajan luokittelin fantasiaksi sillä se pyörii kolmella mielikuvitusmaailman tasolla. En oikein tiedä, mitä ajatella kirjasta. Katie-Katesta en itse asiassa pitänyt. Siitä jäi jotenkin surullinen ja likainen olo. Rusetti on suuria suosikkejani ja kiehtoi fragmentoitumisessaan. Siluetinleikkaaja - no, mielenkiintoinen. Teemat tärkeitä vaikka karmivia, mutta jotenkin kirja pitää käsivarren mitan päässä, tai sitten minä pidän kirjaa etäällä ja vähän puistattaa.

Dekkareita listalla on kolme. Kaksi cozy mysteryä ja yksi suomalainen vähän kovaksikeitetympi. En olekaan ennen lukenut Matti Laineen kirjoja, mutta Isänsä tytär oli rymistelyä ihan kelpo vauhdilla. Seuraavakin osa on varauksessa kirjastosta. 

Tähän väliin kirjastosta : 

Olen päässyt kovasti kirjaston käyttämisen makuun. Varauslistani kasvaa koko ajan. Tuntuu kyllä jotenkin hassulta odotella kuukausia (vuosia?) listalla olevia kirjoja. Ei että lukeminen olisi mitenkään loppumassa, mutta huomaan, etten oikein löydä kirjaston hyllyistä luettavaa mukaani ja siksi varausten jonotuslista kasvaa. Toki lähikirjastomme on todella pieni, mutta silti kaipaan lapsuuden löytöretkitunnetta, kun vaeltelin Turun kaupunginkirjaston hyllyjen välissä ja nostin käteni hyllylle sattumanvaraisesti. Tiedä sitten, onko muutos tapahtunut kirjastossa vai korvieni välissä.

Huhtikuussa kirjaston kirjoja tuli luettua kaksi. Tuo Laineen kirja ja sitten silmiini jostain osunut Eero Hämeenniemen Kulkija Venetsiassa. Siinä nykyajan kulkija kertoo tarinoita Venetsian historiasta löytämiensä rakennusten kautta. Mielenkiintoinen pieni kirja, josta opin paljon liittyen Venetsian musiikilliseen historiaan. Orpotyttöjen kuorot ja säveltäjien tunnettus, juutalaiskorttelit ja kansanryhmään kuulumisen luomat haasteet ammatinharjoittamisessa. Luin mielelläni. 

Huhtikuussa siis luin loppuun 12 kirjaa. Toukokuu näyttää samanlaiselta. Mennään kohti kesää ja laiturilukemistoa, vaikken kyllä tiedä, paljonko ehdin edes lomailemaan. No, aina sitä jotain ehtii, jos ei muuta niin kuunnella äänikirjaa luureissa matkalla paikasta toiseen.