Olen tässä mielenkiinnolla seurannut Pienen hauen pyydystys-kirjan hypetystä Instagrammin puolella. Viime vuoden aikana törmäsin kirjaan säännöllisesti niin kirjablogien kuin kirjagrammin postauksissa ja sain lopulta luettua kirjan itsekin. Onneksi. Se nimittäin on pieni helmi, joka kaikin tavoin ansaitsee huomion.
Mielenkiintoista tammikuun ilmiöstä tekee sen, että tarvittiin vain yksi isompi vaikuttaja, jotta kohina paisui. Minä en edes nähnyt alkuperäistä viestiä @stellaharasek instagram-tililtä, mutta kaiut tavoittivat. Piti oikein pistää kyseinen tili seurantaan siltä varalta, että tulee muitakin mielenkiintoisia some-ilmiöitä. Viime viikollahan hän vaikutti minut ostamaan Novitan kevään neulelehden instakuvillaan lankavalmistajan kanssa yhteistyössä suunitelluista malleista.
Sitä paitsi, helmikuun lopussa olisi kai tulossa saman vaikuttajan organisoima lukupiiri Pienen hauen pyydystys -kirjasta, joten pitää seurata viestintää.
Kirjoitin nimittäin omaan blogiini seuraavasti :
Sitä paitsi, tuohon tunnelmaan jää kaipaamaan.
Tämä yksittäinen hypetys on kuitenkin vain esimerkki viime aikoina mieltä ilahduttaneesta asiasta. Lukeminen nimittäin näyttää oikeasti olevan nyt trendikästä. Kirjat ja kirjasuositukset ovat ilmestyneet useammankin some-vaikuttajan tileille vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Enkä nyt puhu pelkästään kirjabloggaajista tai kirjagrammaajista. Elämäntapavaikuttajat (Stella Harasek), ruokabloggaajat (Hanna Hurtta, Janica Brander) ja monet monet muut ovat nostaneet kirjat vahvasti framille kanavissaan.
Älkää käsittäkö väärin. Monet näistä henkilöistä ovat varmasti lukeneet kirjoja ja myös niistä postanneet aikaisemminkin. Nyt vain tuntuu, että yhä useammat tekevät näin, yhä useammin.
Lukemisinnostus on mitä ilmeisimmin näkynyt myös kirjamyynnissä. Kirjakauppaliiton artikkelin mukaan yleisen kirjallisuuden myynti kasvoi vuonna 2020. Kustantajat myivät tuotteitaan peräti 12% enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.
Ehkä kyseessä on Koronan aiheuttaman kotoilun luoma trendi, mutta jo aikaisemmin olen ilahtunut markettien pitenevistä kirjahyllyistä ja kirjallisuuden ilmaantumisesta mainoskanaviin entistä vahvemmin. Äänikirjat ovat kai olleet eniten näkyvillä, mutta jokainen kirjoista innostuva uusi lukija on kullanarvoinen, oli lukuformaatti sitten mikä tahansa. Vahvasti peukutan tämän trendin jatkuvuudelle pandemiakauden päätyttyäkin.
Minun trendikkyyteni on tainnut viime aikoina perustua lähinnä villasukkiin.
Onhan neulominenkin nyt trendikästä. Niin kuin trendin harjalle on päätynyt myös hapanjuurileipominen, joka sekin minulla on valitettavasti hiipumassa. Isännän muutto Ranskaan vähensi meillä leivän syömistä sen verran, että pakastimessakin on jo hylly pelkästään kuivumaan jääneitä leipiä varten (rajansa silläkin, miten paljon leipäsalaattia, krutonkeja jne. saa muksuihin uppoamaan).
Lukemisen suhteen olen auttamattomasti tippumassa trendijunasta. En ymmärrä, miksi nyt niin tökkii, mutta kirjaan tarttuminen tuntuu ylenmääräisen hankalalta. Haastoin itseäni lukemaan (siis ei kuuntelemaan) kirjaa vähintään 30 sivua joka ilta. Ei mennyt ihan putkeen. Niinä kolmena iltana, kun tällä viikolla keskityin lukemaan, sivuja meni kyllä vähintään 50 ja nautin olostani suunnattomasti, mutta haaste onnistui tosiaan vain puolena illoista.
Vika ei ole lukemassani kirjassa. David Mitchellin Jacob de Zoetin tuhat syksyä on mielenkiintoinen, koukuttava ja vänkä tarina nuoresta tilintarkastajasta 1700-luvun lopun hollantilaisella kauppa-asemalla suljetun Japanin reunalla. Huomaan kuitenkin automaattisesti istuvani nojatuoliin ja tarttuvani neuleeseen helpommin kuin kirjaan. Ehkä kyse on mielen levottomuudesta, koronakuplan paineesta. En ole oikein jaksanut keskittyä edes äänikirjoihin, mutta siskon kanssa puhelimessa juoruaminen tai poukkoileva ajatustenvirta sujuvat puikkojen kliksuttaessa. Saa nähdä, miten käy, kun nyt viikonloppuna olisi tarkoitus keskittyä vähän vaikeampaan pitsineuleeseen...
Mutta tosiaan, äänikirjoja kuuntelin viikolla loppuun peräti kaksi 20-luvulle sijoittuvaa cozy mysteryä Evie Parker-sarjasta. Kevyttä, hötöä, mutta viihdyttävää. Murder at the Tea Party ja Murder at the Car Rally. Jo nimet kertovat, millaisista tarinoista on kyse ja tarkennuksena vielä mainittakoon, että sankaritar on 27-vuotias amerikkalainen nuori leskikreivitär, joka seikkailee autonkuljettaja/henkivartijansa kanssa edesmenneen miehensä kotikonnuilla englantilaisen yläluokan kartanoissa...
Yleensäkin tammikuun luettujen lista vahvistaa yllä kertomani. Listalta löytyy 9 äänikirjaa, jotka kaikki ovat joko cozy mysteryä, romantiikkaa tai jonkinlaista kevyttä fantasiaa. Lisäksi sitten listalle on eksynyt 1 painettu (nuortenkirja) ja 1 ekirja (dekkari). Kirjat ovat listalla lukujärjestyksessä, mutta helpostihan tuolta löytää kolme sarjaa eli Tilly Wallacen Manners and Monsters, Nancy Warrenin Vampire Knitting Club ja Sonia Parinin Evie Parker. Sivuhuomautuksena vielä, että kaikki kolme sarjaa pääsivät läpi sarjojen "kolmen osan - kriteeristä" *
Tammikuu jatkuu vielä huomenna, mutta enpä usko tuon listan enää ehtivän muuttumaan tälle kuulle. Ainakaan tällä lukutahdilla.
Hyvä että lukeminen on trendikäst, se taitaa nyt olla yleismaailmallinen ilmiö korona-aikana.. Voi Minna, eihän sillä niin väliä onko trendikäs vai ei;D
VastaaPoistaHyvää helmikuuta sinulle.
Ihan mahtavaa, että kirjoja luetaan yhä enemmän.
PoistaTrendikkyydestä viis :-) Minä olen aina tainnut olla joko edellä tai perässä, mutten koskaan trendin harjalla. Ei haittaa, mutta toisinaan huvittaa.
Hyvää helmikuuta sinullekin!
Lukeminen ja käsityöt ovat nyt tosiaan trendien huippua. Minulla tökkii nyt ne kummatkin ja en oikein tiedä miksi. Olen miettinyt, että olisi kiva tehdä sitä ja tätä ja kun tulen töistä kotiin, hoidan vain kotihommat ja sitten istahdan sohvalle kuuntelemaan musiikkia ja laulamaan, huoh!
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua sinulle Minna <3
Minulla käsityöt näköjään vievät voiton, vaikka sujumisesta en olekaan ihan niin varma. Just sain yhdensukkaneulomuksen ihan solmuun...
PoistaKyllä musiikki ja laulaminenkin ovat tärkeitä juttuja. Kaikkea ei vaan millään ehdi.
Paljon kiitoksia tiedosta! Taidan olla ensimmäistä kertaa elämässäni trendikäs. :)
VastaaPoistaEikös olekin vinkeä tunne ? t: yks toinen ei koskaan trendikäs :-)
PoistaMinäkään en taida olla kovin trendikäs (paitsi lukemisen osalta, haha), mikä ei sinänsä ole mikään ylläri. :D Stella Harasekista en ollut kuullutkaan, mutta kävin tässä välissä kurkkaamassa hänen Instaansa. Kauniita kuvia ja kivoja juttuja, otin seurantaan! Kiitos siis vinkistä. :)
VastaaPoistaTuo Karilan kirja kiinnostaa ja sen varmaan lukenen ensi kerralla (milloin se sitten onkaan) Suomessa. Olen lukenut Karilalta aiemmin julkaistun novelliteoksen, josta pidin kovasti. Jo siitä saa osviittaa hänen rikkaastan mielikuvituksestaan.
Korona vaikuttaa kyllä monin tavoin mieleen. Minulla se ei onneksi lukemiseen ole nyt vaikuttanut, vaan sillä saralla menee lujaa. Olen myös innostunut lenkeillä kuuntelemaan podcasteja ja koska kuuntelen kirjallisuuteen ja kirjoihin liittyviä juttuja, niin valtava lukurakkaus täyttää mielen.
Minä olen jotenkin ihan jumissa kirjojen suhteen, mutta ehkä tämä tästä taas jossain kohtaa.
PoistaStella Harasekiä en minäkään aiemmin seurannut (nimen toki tiesin), mutta ensin jäin yhteen neulejuttuun seuraamaan ja sitten tuli Hauki...
Oletko muuten huomannut, että lukemasi äänikirjat ja printtikirjat olisivat erilaisia? Minä esimerkiksi kuuntelen enemmän elämänkertaa ja hömppää ja luen printtinä sitten muuta.
VastaaPoistaMinullakin tuntuvat kuunneltavat kirjat olevan kevyempiä ja erityisesti huomaan etsiväni luettavaksi (ei siis kuunneltavaksi) sellaiset kirjat, joihin haluan kielen tai jonkun muun seikan vuoksi oikeasti syventyä.
PoistaHyvä että luetaan, oli sitten kyse ohimenevästä trendistä tai ei :) Luulin että viwtän liikaa aikaa somessa, mutta nuo kaikki kolme mainitsemaasi bloggaria ovat minulle sitä kuuluisaa nevahöörd-osastoa. Sukkien kutomisen menin vahingossa keksimään jo kolme vai neljä vuotta ennen tätä buumia ;)
VastaaPoistaKuuntelit näköjään sen Jenny Baylissin jouluromskun, joka oli minun lempparini kaikista joulukirjoista. Mitä siitä genressään tykkäsit?
Lukeminen mistä tahansa syystä on aina hyvä juttu!
PoistaBaylissin kirja oli genressään erinomainen. Kerrankin oli sankarittarella järki päässä ja miljööhän oli kertakaikkisen ihana.
Lukemisinnostus on kyllä ehdottoman positiivinen asia 😊
VastaaPoistaMinuun trendikkäät aallot eivät näköjään ole yltäneet, sillä Pienen hauen pyydystys on mennyt ihan ohi. Osoittaa hyvin sen, kuinka paljon tänne mahtuu ääntä ja kirjasuosituksia’
Pienen hauen pyydystys on ihan helmi :-) Kiva, että se nyt saa huomiota.
PoistaJos luit 3/7 päivänä, niin eihän se ole huono saldo. Tiedäthän sinä, että jos harhautuu polulle, niin ratkaisevaa on se, luovuttaako vai palaako polulle. Kudo nyt pari pitsineuletta ja tartu sitten taas kirjaan, jos siltä tuntuu. Ja joskus kepeämpi luettava tekee hyvää. Nyt on ollut sen verran haasteellisempaa luettavaa, että minä ainakin otan seuraavaksi jotain ihan kepeää, sellaista laskiaispullan kermavaahdon oloista, jotta sitten voin taas tarttua ikimuistoisempiin teoksiin.
VastaaPoistaJuu, alkavat vaan nämä harharetket jo olemaan melko pitkät.
PoistaMutta vakavissaan, lukeminen on kuitenkin vapaaehtoista toimintaa, joten en halua stressata siitä(kin). Näillä mennään nyt ja sitten katsotaan, mitä seuraavaksi :-)
Kepeä luettava tekee hyvää aina välillä, mutta turruttaa kyllä vähän, jos jää pitkäksi aikaa ainoastaan päälle.
Olen juuri innostunut käsitöistä, mutta minusta ei koskaan tule virkkausinfluensseriä! Kiva on tehdä, mutta töistä keskustelu on tylsää.
VastaaPoistaIhanaa, jos joku kirja nousee ilmiöksi somessa myös kirjablogien ulkopuolella. Itse luin Pienen hauen pyydystyksen jo toissa vuonna, ja mystinen Itä-Lapin mielenmaisema jäi ihon alle. Voisikin kokeilla, löytyisikö kirjasta toinen ulottuvuus käsitöitä tehdessä.
Meillä on siskon kanssa oikein virtuaalinen ompeluseura. Höpistään linjoilla ja molemmat virkkaavat tai neulovat. Sekin on kivaa.
PoistaPienen hauen pyydystys pitää tosiaan kuunnella/lukea uudelleen. Se oli sen verran runsas, että kestänee uusintakierroksen.
Olen iloinnut kovasti tästä Pienen hauen uudesta tulemisesta! Luin kirjan itse kesällä ja se on ehdottomasti myös omassa uudelleenlukupinossani, vaikkakin odotan juuri sen palautumista ystävältä (jännitän, pitääkö hän!).
VastaaPoistaMinulle viime vuosi toi lähinnä kasan keskeneräisiä neuleita, jotka aion saada nyt tänä vuonna maaliin. Ehkä äänikirjojen tai sitten elokuvien parissa (riippuu toki taas siitä kuvion vaikeudesta). Sosiaalista neulomista kaipaan, ehkäpä pitää värvätä joku virtuaaliseksi ompelukaveriksi.
Otanpa tästä myös ylös nuo mainitsemasi cozy mysteryt, Evie Parker kuulostaa IHANALTA!
Kuvion vaikeus tuo omat haasteensa kirjakuunteluun, vaikka Evien seurassa kyllä menee vähän hankalampikin. Sen verran hötöä tarinaa, että mukana pysyy vähän vähemmälläkin keskittymisellä :-)
PoistaVirtuaalinen ompeluseura on tosi kivaa. Välillä laitetaan siskon kanssa oikein videopuhelu pystyyn ja se on sitten melkein kuin samassa huoneessa olisi.