(Luku)päiväkirja - Naapurin elämäkerta ja Toton kesälukemiset

Melkein yhdessä kävelyllä

Tiistai 26.5.2020

Ah, tätä aurinkoa ja lämmintä keliä. Nautinnollista! Vaikka päivistä suuri osa kuluukin tylsästi töiden parissa, niin etätöistä ehtii edes joskus palaverinpitoon pihalle tai jopa rantaraitille. Toisinaan lähdemme isännän kanssa "aamukävelylle", kummallakin omat luurit korvissa. Aina välillä eksytään toisistamme ja palataan eri reittejä, kun toisen palaveri kestää tai satutaan keskittymään muuhun kuin keskinäiseen keskusteluun.

Lukeminen on jäänyt vähiin. Lähinnä olen kuunnellut neuloessa äänikirjoja (eka sukka valmis!) Nyt viimeksi aloitin lukemaan Kirsti Paakkasen elämäkertaa Suurin niistä on rakkaus. Asumme aika lähellä Paakkasen rantalukaalia ja vieläkin aina silloin tällöin häneen törmää poluilla ulkoilemassa. Rollaattori kulkee, eikä tyyli petä edelleenkään.

Kun muutimme tänne asumaan, saattoi Kirsti Paakkasen nähdä aina välillä naapurikaupassa. Upea avoauto, ovet auki ja käsilaukku etupenkillä odotti ostoksilla kävijää. Luottavaista, mutta käsittääkseni koskaan ei mitään tapahtunut. Kaikkihan tiesivät kenen autosta oli kyse...

Elämäkerrassa en vielä ole päässyt kovin pitkälle. Kirjan Kirsti on juuri muuttanut Helsinkiin. Ulla-Maija Paavilaisen kirjoitustapa on ehkä välillä vähän turhankin melodramaattinen ja maalaileva, mutta ehkä se jotenkin sopii aiheensa tyyliin. Katsotaan nyt, miten tarina jatkuu. Jotain tietysti tiedänkin ennestään (kukapa ei tietäisi Marimekon pelastajaa), mutta ihan mielenkiintoista lukea myös varhaisemmista vaiheista.

Keskiviikko 27.5.2020 

Minä olin koko päivän torstaissa. En yhtään tiedä, miksi niin oli, mutta aiheutti kyllä useammankin hupaisan ja vähemmän hupaisan sekaannuksen päivän mittaan. 

Päivä kului pääasiassa töiden parissa, mutta kävin minä sentään postissa hakemassa Toton kesälukemispaketin. Ehkä noilla selvittäisiin edes juhannukseen saakka ? Voivat tietysti kestää pidempäänkin sillä, jos kelit jatkuvat samanlaisina, lienee poika ulkona päivät pitkät - ja hyvä niin. 

Paketista löytyivät (Toton määrittelemässä lukujärjestyksessä) 

• Thomas Taylor: Malamanteri 
• Vacklin/Parhamaa: Sensored Reality - Beta
• Seita Vuorela - Lumi 
• Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli 

Itse päädyin taas aloittamaan uuden kirjan eiliseksi iltalukemiseksi. Kaipasin jotain vähän kevyempää ja päädyin aloittamaan Enni Mustosen Sivustakatsoja - sarjan osan Sotaleski. Ei se välttämättä tietysti ole kauhean kevyttä, kun sodasta puhutaan. Saa nähdä. 

Nähdäväksi myös jää, saanko yhtään kirjaa enää loppuun tällä viikolla. Sen verran pahasti näyttää menevän kirjahyppelyksi.

Lauantai 30.5.2020

Koulut loppuivat tänään. Se on nyt sitten 2/3 meidän pesueesta peruskoulunsa suorittanut. Nyt sitten jännätään jatkopaikkaa. 

Koulun loppua ja kesän (ainakin kelien puolesta) alkua juhlistettiin piknikillä ystävien kanssa. Olipas mukavaa istua nurmella ja viettää iltapäivää yhdessä pitkästä aikaa. Jonkunlainen turvavälikin tuli siinä samalla pidettyä... 

Lukemaan en ole pahemmin ehtinyt. Mitä nyt muutaman sivun Dioraama-romaania. En oikein tiedä, mitä tarinasta ajatella, tai mitä siitä ymmärtää, mutta kaunista kieltä ja kuvailua. Tykkään siis. 

Muutamana iltana olen jatkanut Sotaleski-romaania, mikä ei tainnut olla ihan hyvä idea. Sotaan liittyvät tarinat eivät tällä hetkellä taida olla minulle ihan parasta luettavaa. Olen nukkunut tosi huonosti ja syynä lienee osittain tunteita herättävä kirja. Vaikka emme sota-aikaa eläkään (onneksi), jotenkin erityistilan tunnelma heijastuu liian hyvin. 

Kun en ensin saanut nukuttua, laitoin sitten päälle Nigellan How to Eat -äänikirjan. Tosin sitä en viitsi merkitä lukemisten joukkoon. En tainnut kuulla yhtä kokonaista reseptiä ennen kuin nukahdin. Ehdottomasti paras tietämäni unilääke (vaikka on kyllä ihan hyvä kirja). Nigellan äänessä ja brittiaksentissa on jotain käsittämättömän rentouttavaa. 

Sunnuntai 31.5.2020

Ihan käsittämätöntä, että huomenna on jo kesäkuu. 

Tänään käytiin Turussa moikkaamassa mummia ja pappaa. Onneksi on kiva keli, niin seurustelu sujui leppoisasti takapihapiknikin parissa. Kumman väsynyt olen ollut koko viikonlopun. Nukuin koko automatkan takaisin ja vielä pari tuntia illansuussa. Nyt sitten lueskelin hetken ja sain Enni Mustosen Sotaleski-romaanin loppun. Hänellä on kyllä jännä taito elävöittää historiallisia tapahtumia katsomalla niitä yksittäisten ihmisten silmien läpi. Idan tytär Kirsti on tässäkin kirjassa päähenkilönä. 

Huomenna alkaa taas työviikko ja lapsilla oikea kesäloma. Saa nähdä, millainen härdelli on edessä, kun pyöritään kaikki töissä tai lomalla toistemme jaloissa. 

Tällä viikolla loppuun luettuja: 

Theodora Goss: The Strange Case of the Alchemist's Daughter
Vähän huijaan sillä luin tämän loppuun sunnuntain puolella, juuri ja juuri. Tämä fanifiktio osoittautui mielenkiintoiseksi ja viihdyttäväksi. Yhtään ei häirinnyt tuttujen klassikoiden "ryöväys" sillä näkökulman muutos kiehtoi. 

Enni Mustonen:Sotaleski

Kirstin ja Iivon tarina jatkuu sotien aikana. Kummasti Mustonen saa kuvattua erilaisten ihmisryhmien kokemuksia ja sotien tapahtumia keräämällä joukon ihmisiä Idan taloon ja perheen ympärille. Olen pitänyt Sivustakatsoja-sarjasta kovasti - vaikka varsikin näissä viimeisimmissä osissa ei enää olla ihan samalla konseptilla liikkeellä ja kyökistä merkkihenkilöitä seuraamassa. Nyt ovat keskiössä tavalliset ihmiset historiallisten tapahtumien pyörteissä ja vaikka tunnettuna nimiä tarinassa viliseekin, ne ovat enemmän osa kehystä kuin keskiössä. Minusta tuo tekee itse asiassa romaaneista entistä kiinnostavampia.